Kehysriihen päätökset raskaita kunnille, kunnallisvero noussee
Kehysriihen päätökset käyvät luultua raskaammiksi kuntien taloudelle. Kuntaliiton apulaistoimitusjohtaja Reijo Vuorento ennustaa tuntuvia kunnallisveron korotuksia jo ensi vuodelle.
– Julkisen talouden säästöjen käytännön tekeminen on siirretty kunnanvaltuustoille, se on asian ydin. Kunnanvaltuutetut tässä joutuvat kansalaisille selittämään, että miksi niin, näin tai noin säästetään, nostetaan veroja, ei investoida ja palvelut heikkenevät, Vuorento sanoo.
Yksin yhteisöveron alentamisesta koituu kunnille Vuorennon mukaan yli 400 miljoonan euron menetykset kehyskauden aikana.
– Tässä on keksitty tämmöinen erikoinen juttu, että otetaan mukaan dynaamisia vaikutuksia, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat. Kunnille kompensoidaan sillä perusteella vain puolet, vaikka hallitusohjelman mukaan pitäisi kompensoida kaikki veromenetykset täysimääräisinä.
Sen lisäksi kuntien valtionosuuksia leikataan jo aiemmin sovitun lisäksi joka vuosi niin, että vuonna 2017 valtionosuudet ovat 265 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin tällä hetkellä.
– Laskennallinen korotuspaine kunnallisveroon on 1,2 prosenttiyksikköä näiden leikkausten takia. Kovaa kyytiä tästä tulee uusille kunnanvaltuutetuille.
Kiinteistö- ja jäteveron tuoton siirtäminen kunnille helpottaa tilannetta hiukan. Se tekee noin 180 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Lisäksi yhdistyvien kuntien valtionosuusmenetyksiä kompensoidaan.
– Epäselvää vielä on, mitä se käytännössä merkitsee.
Valtio myös kasvattaa kuntien vastuuta esimerkiksi työmarkkinatuen rahoituksessa, maahanmuuttajien kotouttamisessa ja nuorisotakuun toimeenpanossa.
STT–SANNA NIKULA
(STT)
