Kevan kuntapäättäjäbarometri: usko kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin paranemiseen vaihtelee suuresti alueittain
Osa kuntapäättäjistä katsoo, että kunnanvaltuutetuilla on merkittävä rooli kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä. Toisten mielestä työhyvinvoinnin edistäminen on operatiivista toimintaa, joka ei kuulu valtuustolle. Kuva: Ville Miettinen
Suurin osa Suomen kuntapäättäjistä uskoo, että kuntien työhyvinvointi paranee tai pysyy ennallaan tulevina vuosina. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Asia selviää julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan tuoreesta kuntapäättäjäbarometrista.
Kuntapäättäjäbarometriin vastanneista kuntapäättäjistä 36 prosenttia uskoi, että kuntien työntekijöiden työhyvinvointi paranee tulevina vuosina. Vastaavasti 32 prosenttia katsoi työhyvinvoinnin pysyvän nykyisellä tasolla ja 30 prosenttia uskoi hyvinvoinnin heikkenevän.
Maakuntakohtainen tarkastelu paljasti, että näkemykset vaihtelivat voimakkaasti alueittain. Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa yli puolet vastanneista katsoi työhyvinvoinnin paranevan. Samalla Uudellamaalla, Kainuussa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Hämeessä työhyvinvoinnin paranemiseen uskoi vain joka neljäs.
– Maakunnittaiset erot olivat aika suuria. Lisäksi niissä kunnissa, joissa oli tehty strateginen päätös työkykyyn panostamisesta, luvut olivat keskimäärin parempia, Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen sanoo.
Kuntapäättäjäbarometrin vastaajista 60 prosenttia kertoi, että heidän kunnassaan on tehty valinta työkykyyn ja työhyvinvointiin panostamisesta. Kainulaisen mukaan tällaisen valinnan tehneiden kuntien joukossa oli jonkin verran enemmän suuria kuntia kuin pieniä kuntia.
Niissä kunnissa, joissa oli tehty päätös työkykyyn panostamisesta, 43 prosenttia uskoi työhyvinvoinnin paranevan tulevina vuosina. Samalla vain 24 prosenttia uskoi työkyvyn ja -hyvinvoinnin paranemiseen niissä kunnissa, joissa vastaavaa strategista valintaa ei ollut tehty.
Työn organisoinnin muutokset vaikuttavat hyvinvointiin
Moni vastaaja katsoi, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn panostukset maksavat itsensä takaisin, kun työntekijä voi paremmin. Vastaajat kertoivat myös, että useissa kunnissa on kehitetty työhyvinvoinnin ja työkyvyn seurantamekanismeja.
Työkyvyn paranemiseen uskovat kuntapäättäjät perustelivat vastaustaan sillä, että työhyvinvointiin ja työkykyyn kiinnitetään huomiota ja panostetaan resursseja. Lisäksi he katsoivat pätevän virkamiesjohdon edistävän työhyvinvointia ja -kykyä.
Työkyvyn heikkenemiseen uskovat vastaajat perustelivat kantaansa puolestaan taloudellisten resurssien puutteella ja työtehtävien määrän tai vaativuuden kasvulla lähivuosina.
Molemmissa ryhmissä katsottiin, että työn organisoinnin muutokset vaikuttavat työhyvinvointiin. Työkyvyn paranemiseen uskovat näkivät organisoinnin muutosten parantavan työntekijöiden hyvinvointia. Toiset taas arvioivat, että työn organisoinnin muutokset heikentävät työhyvinvointia, eikä hyvinvointiin ymmärretä kiinnittää jatkossa huomiota.
Kuntapäättäjien rooli jakoi mielipiteitä
Kuntapäättäjäbarometrin vastaajista noin kaksi kolmasosaa kertoi, että valtuuston kokouksissa kuntahenkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja käsitellään vuoden aikana vähintään pari kertaa tai useammin. Suunnilleen joka kolmas vastaaja sanoi, että asioita käsitellään valtuustossa kerran vuodessa tai harvemmin.
Vastaajien näkemykset kunnanvaltuutettujen roolista työhyvinvoinnin edistäjänä jakautuivat kahtia. Vastaajista 49 prosenttia koki, että kunnanvaltuutetulla on merkittävä rooli kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä. Sen sijaan 44 prosenttia ei pitänyt valtuutettujen roolia merkittävänä. Kuusi prosenttia katsoi, ettei valtuutetulla ole asiassa roolia lainkaan.
Kunnanvaltuutettujen roolia tärkeänä pitävät vastaajat kokivat, että kunnan henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen on strateginen kysymys, johon voidaan vaikuttaa budjetissa. Valtuutetulla taas on mahdollisuus vaikuttaa budjettiin ja olla työhyvinvointikysymysten suhteen aktiivinen ja aloitteellinen.
Toiset vastaajat katsoivat puolestaan, että työhyvinvoinnissa on kyse operatiivisesta toiminnasta, jonka edistäminen ei kuulu valtuustolle. Heidän mukaansa kunnanvaltuutetut eivät koe pääsevänsä vaikuttamaan asiaan. Vaikka valtuustossa käsitellään joitain kokonaisuuksia, kuten henkilöstökertomuksia, jää valtuuston rooli ohueksi.
Seurantakysely syksyllä
Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat Manner-Suomen kunnanvaltuutetut ja kunnanhallitusten jäsenet. Yhteensä kyselytutkimukseen vastasi 1 126 kuntapoliitikkoa. Otos kerättiin sähköisesti 11.12.2020–14.1.2021.
Kyselytutkimuksen kuntavaikuttajien parissa kuntien rekrytoinnista toteutti Kelan toimeksiannosta tutkimustoimisto Aula Research Oy. Kevan johtavan asiantuntijan Kainulaisen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kunnan työntekijöiden työhyvinvointia selvittävä kuntapäättäjäbarometri on tehty.
Ensi syksynä tarkoituksena on tehdä seurantakysely. Siinä selviää, miten tilanne on muuttunut nykyisestä uusien valtuustojen ja kuntapäättäjien aloitettua toimintansa.
Keva on arvioinut, että kuntien työkyvyttömyysmenot ovat vuosittain noin kaksi miljardia euroa.
– Tästä summasta noin 500 miljoonaa olisi mahdollista säästää hyvillä työkykyjohtamisen käytännöillä, kertoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen tiedotteessa.
