Kietäväisen mukaan hyvinvointipalvelujen toimivuuden turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että kuntien menot ja tulot saadaan tasapainoon niin kansallisella tasolla kuin yksittäisissä kunnissa.

– Julkisen talouden tasapainottamiseen on pyrittävä aidosti, pallottelematta kustannuksia tai tehtäviä valtion ja kuntien välillä. Kuntien tehtävät on jäädytettävä ja annettava kunnille mahdollisuus keskittyä nykyisten tehtävien hoitamiseen. Mikäli valtio päättää lisätä kuntien tehtäviä, on valtion rahoitettava ne täysimääräisesti, Kietäväinen sanoi perjantaina Kuopiossa.

Kuntatalouden perusta on yhä heikko, vaikka viime vuonna kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos nousi 1,6 miljardiin euroon. Valtaosa tuloksesta on kuitenkin laskennallista voittoa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyvästä vesilaitostoimintojen kaupasta kaupungeilta kuntayhtymälle.

Valtion 2009 päättämät toimenpiteet vahvistivat kuntataloutta viime vuonna 800 miljoonalla eurolla. Kuntien velka kuitenkin kasvoi viime vuonna kymmenen prosenttia, ja velkaantuminen jatkuu. 

Tänä vuonna kuntien verotulot kasvavat noin viisi prosenttia. Kasvu on Kietäväisen mukaan ensi vuonna lähellä nollaa, jos yhteisöveron jako-osuuden korotus poistuu. Toiminatamenot ilman uusia tehtäviä noussevat lähes neljä prosenttia nykyisellä palvelutasolla ja kustannuskehityksellä.

– Kuntatalous on heikkenemässä selvästi, ja paineet kuntaverojen kiristämiseen ja henkilöstösäästöihin ovat kasvussa, Kietäväinen tiivistää.

Hän odottaa valtiolta päätöksiä, joita ilman kunnat menettävät tuloja keskimäärin lähes 1,5 veroprosentin tuottoa vastaavan summan joka vuosi.

– Viimeistään valtion vuoden 2012 talousarviossa ratkaistaan kuntien valtionosuuksien kustannusten jaon tarkistus, millä varmistetaan se, että kunnat saavat valtionosuuksia nykyisten valtionosuusprosenttien mukaisesti. Tällä kertaa tämä neljän vuoden välein tehtävä tarkistus on arvoltaan 430 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksia lisäävä. 

– Kuntien yhteisöveron jako-osuutta on korotettu määräaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä vuosina 2009–2011.  Mikäli korotusta ei jatketa, menettävät kunnat ensi vuonna verotuloja 600 miljoonaa euroa.

– Verovähennysten korotusten vaikutukset on korvattu kunnille täysimääräisesti. Jatketaanko tätä vähennysten korotusten korvaamista kunnille? Se vaikuttaa kuntien talouteen verovähennysten suuruudesta riippuen noin 100–400 miljoonaa euroa vuosittain. 

Kietäväisen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta on syytä jatkaa. Kietäväinen puhui Kuntaliiton maakuntapäivän ja Pohjois-Savon kuntatalouspäivän seminaarissa perjantaina Kuopiossa.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä