Kietäväinen: Ministeriöiden ensimmäiset esitykset tehtävien ja normien vähentämiseksi eivät riitä
Hän piti tärkeänä, että talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti pyytää ministeriötä täydentämään esityksiään kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi.
Ministeriöiden lokakuun alussa jättämiin esityksiin sisältyy myös yllättäviä piirteitä, Kietäväinen huomautti puhuessaan Satakunnan liiton ja Kuntaliiton järjestämässä maakuntatilaisuudessa.
– Yllättävimpiä ajatuksia on opetus- ja kulttuuriministeriön esitys siirtää käytännössä kaikkien kouluasteiden, päivähoidon sekä kuntien kirjastojen valtionrahoituksen budjetointi ministeriölle.
– Ehdotus on ristiriidassa sen kanssa, että esiopetuksen ja peruskoulutuksen valtionosuuksien käsittely ovat nykyisellään osa peruspalvelujen valtionosuutta, millä tavoitellaan kokonaisvaltaista tarkastelua yli sektorirajojen. Muutos merkitsisi taka-askelta valtionosuusuudistuksessa, sanoi Kietäväinen.
Kietäväisen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen tekee erikoiseksi se, että se ei vähennä, vaan lisää kustannuksia. Ehdotus lisäisi myös keskusohjausta, byrokratiaa ja uhkaa heikentää käytännössä koulutuksen järjestämistä ja sen saatavuutta sekä alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista.
Uusien tehtävien kustannukset ylittävät tähän mennessä esitetyt säästöt
– Ministeriöiden alkuperäisten ehdotusten säästövaikutus on olennaista vähäisempi, kuin ne lisäkustannukset, jotka aiheutuvat kunnille hallituksen päättämistä tehtävien ja velvoitteiden lisäyksistä ensi ja seuraavalle vuodelle, muistutti Kietäväinen.
Suurin lisäys on vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus, jolla hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaan lisätään kuntien menoja 150 miljoonalla eurolla.
– Jos valtio ei lisää kuntien aktivointitoimintaan lisää rahaa ja päätösvaltaa, uhkaa loppusumma nousta olennaisesti hallituksen keväällä arvioimaan nähden. Uudistus kiristää kaikkein eniten vaikeuksissa olevien rakennemuutoskuntien asemaa. Uudistus on tehtävä siten, etteivät kuntien menot kasva.
Vanhempainvapaan puolitus vanhempien kesken nostanee kuntien menoja enimmillään myös 150 miljoonalla eurolla. Oppivelvollisuuden pidentäminen lisää puolestaan kuntien menoja jopa 100 miljoonalla eurolla.
– Näiden lisäksi on tulossa muitakin tehtävien ja velvoitteiden lisäyksiä, muistutti Kietäväinen.
Kietäväisen mukaan on tärkeää, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen vähennykset ovat selkeästi todennettavissa ja että niiden hyötyjä ei imuroida valtiolle.
– Kuntien palvelujen rahoittamiseen tarvitaan kaikki syntyneet säästöt.
(KL)
