Kiuru sote-uudistuksesta: Hoitoon pääsy ja hoidetuksi tuleminen on A ja O
Ministeri Krista Kiuru uskoo uusien sosiaali- ja terveyskeskusten nopeuttavan suomalaisten hoitoonpääsyä. (VNK(Fanni Uusitalo)
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd.) on selkeä näkemys siitä, mihin työn alla olevassa sote-uudistuksessa pitää panostaa. Kiuru esitteli perusterveyden palvelujen lähivuosien kehittämistä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman lehdistötilaisuudessa.
-Kun tulevaisuuden sote-keskusten tavoitteita katsotaan, niin kaikkia sitoo se, että palvelujen saatavuutta on nyt edistettävä kaikin mahdollisin tavoin. Hoitoon pääsy ja hoidetuksi tuleminen on A ja O, ministeri painotti sote-uudistuksen nykytilaa esitellessään.
Ennalta ehkäisyyn panoksia
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteena on tukea hyvinvointialueita valmistelemaan ja ottamaan käyttöön uudet sosiaali- ja terveyskeskukset, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa avun laaja-alaisesti ja nykytilannetta nopeammin.
-Tulevaisuuden sote-keskuksessa on tarkoitus koota ammattilaisten työtä vahvemmin yhteen. Ja ei vain hoitaa sairautta silloin kun se tulee, vaan satsata myös ennalta ehkäisyyn. Tätä visiota tavoitellaan nyt Suomessa systemaattisesti kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla samojen periaatteiden mukaan antaen kuitenkin liikkumatilaa alueellista tarpeista johtuen, Krista Kiuru painotti.
Tällä hetkellä hyvinvointialueiden rakenteita ja tulevia sote-palveluita kehitetään eri puolilla Suomea vielä virkamiesvetoisesti, mutta tilanne tulee muuttumaan tammikuun 2022 aluevaalien myötä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan eri puolille Suomea on saatava rakennettua toimintamallit, joiden avulla sote-keskukset pystyvät puuttumaan ihmisten ongelmiin hyvissä ajoin ilman, että tarvittaisiin turvautua kalliisiin erikoissairaanhoidonpalveluihin.
-Meidän tehtävä on poistaa jonot ovelta ja madaltaa kynnystä hoitoonpääsyyn, muistutti Kiuru.
Lisää rahaa valmisteluun
Hyvinvointialueille avautui tänään 16.8. vuoden 2021 täydentävä valtionavustushaku vuonna 2020 myönnetyille valtionavustushankkeille. Avustuksilla täydennetään, laajennetaan ja jatketaan käynnissä olevia hankekokonaisuuksia kunkin hyvinvointialueen tilanteen mukaisesti.
-Rahoitusta on haettavissa 141 miljoonaa euroa. Se ei edellytä omarahoitusosuutta eli lähtökohtaisesti jokainen valtiolta tullut euro käytetään suoraan tukeen kentälle niin, että sillä saadaan vaikuttavuutta aikaan, ministeri Krista Kiuru totesi tiedotustilaisuudessa.
HUS-Tradeka-yhteistyö myös esillä
Tiedotustilaisuudessa kysyttiin ministeriltä kantaa myös viikonloppuna Iltalehden esiin nostamaan HUSin ja Tradekan yhteisyritykseen, jonka kautta Helsingin sairaanhoitopiiri alkaa vuokrata diagnostiikkalaitteita jopa 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Lehtiartikkelin perusteella yhteistyökuvion taustalla on sairaanhoitopiirin halu kiertää sote-uudistuksen liittyvää investointien valtionohjausta.
Kiuru kommentoi asiaa lyhyesti, sillä hänen mukaansa kyseisen kaltaiset asiat ovat kuntaministeri Sirpa Paateron valmisteluvastuulla. Pitkittynyt sotevalmistelu on nostanut mahdollistanut sen, että kunnissa ja kuntayhtymissä on kehitelty erilaisia uusia yhteistyökuvioita. Hän kuitenkin uskoi tilanteen selkiintyvän tulevaisuudessa.
-Näihin investointeihin on meillä liittynyt aiemminkin hieman jännitteitä. Olemme joutuneet ryhtymään toimiin myös ministeritasolla, sillä pitkittynyt sote-valmistelu johti aikoinaan siihen, että näiden investointien näkökulmasta valtio on tullut osalliseksi katsomaan sitä, että millä tavalla yhteisiä investointeja tehdään kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla alueellisesti ja yhdenvertaisesti, Kiuru totesi.
-Nyt määränpää on päästy päättämään ja vuoden 2023 alusta vastuu siirtyy hyvinvointialueille kunnilta ja kuntayhtymätasoilta. Silloin tiedetään mihin kulmaan ollaan satsaamassa ja tätä kautta järjestelmä tulee sisältämään valtionrahoituksen ja se on erilainen kuin tämän hetkinen rahoitusmalli. Tässä on kyse nimenomaan ministeri Paateron valmisteluvastuuseen liittyvistä asioista ja HUSissa tämä tehty päätös oli yksimielinen, Krista Kiuru painotti vastauksessaan
Investointiohjaus ei ole aluepolitiikkaa
Yhteisyritystä enemmän kommentoinut STM:n osastopäällikkö Kari Hakari oli kertomansa mukaan asiassa vielä lehtitietojen varassa. Joka tapauksessa Hakari kiisti valtion investointiohjauksen olevan aluepolitiikkaa.
-Julkisuudessa esitetyt aluepolitiikka-perusteet ovat täysin virheellisiä. Täytyy muistaa, että sinänsä tämä malli, että voidaan ostaa lääketieteelliset tukipalvelut muualta, on lainmukaista ja siihen ei ole tarkoituskaan puuttua, Hakari lupasi.
Sote-uudistuksen valmistelun aikataulu mahdollistaa Hakarin mukaan sen, että kunnat ja kuntayhtymät voivat tehdä vielä omia päätöksiä.
-Tässä on kyse aikataulusta, eli olemme siirtymässä hyvinvointialueisiin 2023 ja tässä välissä on olemassa riski, että alueet tekevät tässä välissä asioissa. Meillä on toki yhteys kaikkiin hyvinvointialueisiin sekä HUSiin ja käymme läpi näitä asioita, Kari Hakari totesi.
Tiedotustilaisuuden materiaalit
