Korona kuormittaa edelleen – hankerahalla etsitään keinoja puuttua ongelmiin ennen niiden syntymistä
Työn kuormittavuutta pyritään taklaamaan Kevan hankerahalla. Kuva Pixabay.
Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta hakevat keinoja parantaa henkilöstön hyvinvointia ja vähentää poissaoloja. Kuntapari muodostaa yhdessä Wiitaunionin, joka on saanut Kevalta työelämän kehittämisrahaa 20 000 euroa ja on budjetoinut hyvinvointihankkeeseen itse toisen mokoman. Työkykyjohtamista vahvistava hanke alkaa syksyllä.
Wiitaunionin henkilöstöjohtaja Mervi Pääkkö kertoo, että korona-aika on tuonut mukanaan epävarmuutta, mikä näkyy henkilöstön kuormittumisena – uupumisena ja väsymisenä.
Hän huomauttaa, että koska kunta-alalla tehdään paljon fyysistä työtä, sairauspoissaolot ovat perinteisesti johtuneet pitkälti tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Mielenterveysongelmat ovat Wiitaunionin alueella menossa niiden ohi. Monessa muussa kunnassa näin on jo käynyt.
Rohkeutta ottaa asiat puheeksi
Hyvinvoinnin kehittämiseksi on käyty kuntakaksikossa alkuvuodesta paljon keskusteluja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tavoitteenamme on päästä kohti ennakoivaa työtapaa, jotta pääsisimme puuttumaan mahdollisiin kuormittaviin asioihin hyvissä ajoin. Teemme tiivistä työtä työterveyshuollon kanssa ja käymme läpi asioita, joita henkilöstö nostaa esille.
Viitasaari ja Pihtipudas tekevät muutoinkin tiivistä yhteistyötä Wiitauniossa. Sen organisaatiorakenne muodostuu kummankin kunnan hallinnon ja palvelutuotannon yhteistoiminnasta. Yhteistyön tavoitteena on kustannustehokkuus.
Kunnilla on kuitenkin itsenäinen harkintavalta mitä palveluita asukkaille tarjotaan.
Ennakoivaa työtapaa tavoitellaan kuntakaksikon alueella muun muassa kouluttamalla esihenkilöitä. Wiitaunionin alueella on töissä vajaat 50 esihenkilöä, joiden taito johtaa työntekijöiden työkykyä vaihtelee.
– Etsimme keinoja saada kaikille tietoa ja rohkeutta ottaa henkilöstön hyvinvointi vahvasti mukaan. Tarkoitus on, että esihenkilöt oppivat tarvittaessa puuttumaan tilanteisiin ja ottamaan asioita mukaan keskusteluun.
Myös työntekijöitä koulutetaan hyvinvointiasioissa, ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on tarkoitus tiivistää entisestään.
Pääkön mielestä on hyvin tärkeää, että kun kyselyjä tehdään ja ideoita kerätään, ne todellakin otetaan huomioon, niistä keskustellaan ja edistämistä mietitään yhdessä.
Hän kertoo, että vuorovaikutuksesta halutaan saada avoimempaa. Silloin kuormitusta aiheuttaviin seikkoihin päästään puuttumaan hyvissä ajoin.
Mitä tämänhetkisestä kuormittavuudesta tiedetään, mikä sitä aiheuttaa?
– Pandemiasta tulee edelleen epävarmuutta. Meillä on lisäksi ollut jonkun verran esihenkilöiden vaihtuvuutta, sekin kuormittaa. Valtakunnallinen ongelma koskee myös meitä, siis se, kuinka tukea hoitajia jaksamaan työssään. Isoja puutteita hoitohenkilöstön määrässä ei onneksi meillä ole, mutta sijaisia on vaikea saada.
Henkilöstöraportista näkyy, että Viitasaarella poissaolot pysyivät viime vuona suunnilleen ennallaan mutta että Pihtiputaalla kasvua oli reippaasti.
Ei vain hankkeen ajaksi
Hankkeita arvostellaan siitä, että ne tulevat ja menevät ja vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Miten aiotte varmistaa, että nyt kävisi toisin?
Pääkkö sanoo, että ensi vuoden loppuun asti kestävän hankkeen aikana osaamista ehditään kartuttaa. Koulutuksia pidetään säännöllisesti ja uudet toimintamallit saadaan luotua ja käytäntöön.
– Olemme saaneet jo nyt spontaaneja ideoita. Korostamme kaiken aikaa, ettei tiukkoja tilanteita pidä jäädä yksin pohtimaan vaan aina voi ottaa yhteyttä. Tilanne käydään läpi yhdessä ja mietitään, mitä sille voidaan tehdä.
Valmistautumista hybridityöhön
Keva myönsi elokuussa 500 000 euroa työelämän kehittämisrahaa 21 kunta-alan ja kirkon hankkeelle. Hankkeissa korostuvat muuttuva työ, työhyvinvointi ja mielenterveyden tukeminen sekä yhteisöllisyyden kehittäminen.
Kehittämisrahaa saaneissa hankkeissa muun muassa kehitetään keinoja hillitä mielenterveysperusteisia poissaoloja ja psyykkisen kuorman kasvua sekä valmistaudutaan hybridityön.
Keinojen odotetaan vähentävän työkyvyttömyysriskiä ja vahvistavan työkykyä ennakoivasti.
