Aikuiskoulutustuen lakkautuksen pelätään kiihdyttävän entisestään hyvinvointipalveluiden työvoimapulaa. (Kuva: Lauri Rotko)

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa naisvaltaisten alojen työvoimapulaa entisestään. Paheneva työvoimapula puolestaan vaikeuttaisi entisestään hyvivointipalveluiden tuottamista. Tätä mieltä ovat ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry tänään julkaisemassaan tiedotteessa.

Järjestöt painottavat, että aikuiskoulutustukea käytetään työelämän tarpeisiin osaajapula-aloilla. Tuen lakkauttamisella on kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia, kun kouluttautuminen uusiin tehtäviin vaikeutuisi ja tekeviä käsiä olisi entistä vähemmän.

-Aikuiskoulutustukea käytetään eniten sote- sekä opetus- ja kasvatusaloilla, joissa osaajapula ja osaamisen kehittämisen tarve on suurinta. Ammattibarometrin mukaan pula-ammattien kärjessä ovat juuri lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettajat sekä erityisopettajat, järjestön yhteisessä tiedotteessa todetaan.

KT ja pääsopijajärjestöt muistuttavat, että kunta- ja hyvinvointialoilla ammattitehtävät ovat säädeltyjä, joten kelpoisuusehdot edellyttävät myös tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutustukea onkin käytetty aktiivisesti, kun työvoima- ja osaajapulaa on eri aloilla paikattu.

Mainos



-Tuki on mahdollistanut lisäkoulutuksen hankkimisen työn ohessa ja jatkamisen omalla alalla korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä.  Ammatillinen aikuiskoulutus on mahdollistanut myös työvoiman siirtymän ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille, järjestöt painottavat.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on ollut esillä, kun Petteri Orpon hallituksessa on listattu erilaisia säästökeinoja. Nyt KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt korostavat, että tuen lakkauttaminen on ristiriidassa hallituksen työllisyyttä edistävien tavoitteiden kanssa.

-Aikuiskoulutustuen käyttäjistä yli puolet on alle neljäkymmentävuotiaita ja vain 16 prosenttia on ylemmän korkeakoulutuksen saaneita. Valtaosalle tuen käyttäjistä ehtii kertyä runsaasti työvuosia. Tukea voi saada enintään 15 kuukaudeksi, jona aikana moni myös työskentelee. Tuen lakkauttamisen työllisyysvaikutus on siten hallitusohjelmassa arvioitua pienempi, kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet toteavat.

Tiedotteen allekirjoittajat myös korostavat, että aikuiskoulutustuen rahoittavat lähes kokonaan työnantajat ja palkansaajat työttömyysvakuutusmaksuilla. Vakuutusperiaate tulee säilyttää, eikä rahoja voi käyttää valtion budjetin paikkaamiseen. Allekirjoittajat esittävätkin, että lakkauttamisen sijaan tukijärjestelmää on kehitettävä kolmikantaisesti, sillä tuen tyly lakkauttaminen aiheuttaa vakavia seurauksia kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Järjestöjen kannanotto kokonaisuudessaan KT:n nettisivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*