Kuka johtaa koulutuspolitiikkaa?
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm 0cm 0.0001pt;font-size:12pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Millä keinoilla rakennetaan osaava Suomi? Vastauksen
saamiseksi kaivataan hallituksen keskustelua kansallisen koulutuspolitiikan
tavoitteista, ehdottaa Kuntaliiton johtava asiantuntija Anneli Kangasvieri.
Hän pitää tärkeänä, että opetus ja kulttuuriministeriössä
valmistelussa olevien asioiden yhteisvaikutuksia arvioitaisiin laajasti ennen
yksittäisiä päätöksiä.
– Myös kansallisen ja paikallisen koulutuspolitiikan
päätöksenteon pohjana ja johtamisessa tarvitaan riippumatonta arviointia ja
tutkimustietoa, Kangasvieri sanoo.
Opetusministeri Krista Kiurun, sd., mukaan juuri
johtamisessa valtakunnan tasolla ja kunnissa on suurin työ, kun toteutetaan
koulutuksen parantamista samaan aikaan, kun rahoitus vähenee.
Kuntaliitto on vastannut tähän käynnistämällä kolme
koulutusta, jotka koskevat opetustoimen strategista johtamista, sivistystoimen huippujohtamista
sekä opetustoimen hallintoa ja taloutta.
Kangasvieri näkee, että kansallisen koulutusvision
puuttuminen verottaa myös sivistystoimen johtajan työtä uudistusten keskellä.
– Siihen liittyy valtion ja kuntien välisen vastuun ja
työnjaon jatkuva hämärtyminen valtion informaation ja tulosohjauksen takia,
vaikka kunnilla on lainmukainen ohjausvalta koulutuksen suhteen, Kangasvieri
toteaa.
Lue lisää Kuntalehdestä 9/2014, jonka teema on Koulutus ja
sivistys.
