Kunnat suhtautuvat työvoimapalveluiden järjestämisvastuuseen eri tavoin kuin yleensä uusiin tehtäviin – Nämä asiat ovat nyt ovella, kun iso uudistus avautuu toden teolla
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi TE-palveluita koskevan uudistuksen olevan kaikkien kannalta iso mahdollisuus vahvistaa Suomen elinvoimaa. Kuva: Laura Oja
Kunnat ottavat jopa innostuneesti vastaan julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ensi vuoden alussa.
Tästä näkökulmasta alkoi Kuntaliiton järjestämä TE-uudistus tutuksi toimittajille -tilaisuus tiistaina.
Tilanne on tietyssä mielessä poikkeuksellinen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen myöntää.
– Kunnat ovat yleensä sanoneet, että tehtäviä voisi karsia. On sanottu, että kunnat haluavat vähemmän tehtäviä ja sitä kautta vähemmän kustannuksia, koska rahoitus on tiukassa.
Mutta TE-palvelut on poikkeus. Näiden palveluiden järjestämistä kunnat ovat halunneet.
– Sote ja pelastustoimi oli iso kokonaisuus, joka siirtyi pois kunnilta, mutta nyt ensi vuoden alkupuolella nämä työllisyys- ja elinkeinopalvelut sitten tulevat kunnille.
Se on hyvä tarkentaa, että ei jokainen kunta ole TE-uudistuksesta innoissaan, mutta yleisesti ottaen innokkuutta on ilmassa paljon esimerkiksi kunnissa, jotka ovat saaneet kokeilujen kautta jo hyviä kokemuksia.
– Ja isommat kaupungit ovat olleet erityisesti tästä kiinnostuneita.
Minna Karhunen on iloinen, miten jokainen kunta on löytänyt paikkansa uudistuksessa. Jatkossa on 45 aluetta, jotka tuottavat työllisyys- ja elinkeinopalvelut.
Oikeaan osoitteeseen
Karhunen myös nosti esille syitä, joiden takia kunnissa ollaan niin innoissaan TE-uudistuksesta.
Hän huomautti, miten hyvin TE-palvelut nivoutuvat siihen kokonaisuuteen, joka on kunnille jo nyt arkipäivää.
Kunnissa on koulutusta, kuntapohjaisia yritysten kehittämispalveluita ja yhdyskuntarakentamista, jonka kautta yritysten kehittämishankkeet ovat tuttuja.
Asuminen on isoilta osin kuntien vastuulla kaavoituksenkin kautta ja työllisyyden edistämistä on jo tähän mennessä tehty merkittävissä määrin kunnissa.
– Kunnissa on monenlaisia palveluita, jotka liittyvät vahvasti työllisyyteen ja elinvoiman kehittymiseen.
Elinvoimatehtävät ovatkin niitä tärkeimpiä tehtäviä kunnissa, hyvinvoinnin ja sivistyksen lisäksi jatkossa, Karhunen summasi.
Kehittämistä riittää
Työtä on runsaasti edessä, kun TE-palvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Minna Karhunen nostaa esille, miten tärkeää olisi kehittää esimerkiksi ammatillista koulutusta.
– Ei vain toisen asteen eli nuorisoasteen koulutusta, vaan myös aikuisten ammatillista koulutusta, jotta se pystyisi paremmin reagoimaan ajan tarpeisiin ja muuttuviin työmarkkinoihin.
Ammatillisen koulutuksen puolella on aika raskas lainsäädäntö ja ohjaus valtion puolelta, Karhunen lisäsi.
– Kuntaliitto on yhdessä kaupunkien kanssa tehnyt aloitteen, jolla ehdotamme, että sinne koulutuksen järjestäjälle, ja toisaalta myös sille kunnalle, joka vastaa tulevaisuudessa työvoima- ja elinkeinopalveluista, tulisi lisää liikkumavaraa.
– Koska uskomme, että paras tietämys alueen työvoimatarpeista on siellä alueella, missä ne yritykset toimivat.
Uusi toimintatapa
Palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä TE-toimistot lakkautetaan ja kunnille syntyy uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus on yleiskatteisessa valtionosuudessa. Kunnan rahoitusvastuu laajenee.
– Kuntiin siirtyy yli 4 000 työllistymisen asiantuntijaa. Saamme paljon hyvää osaamista sieltä TE-toimistoista kuntiin, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg kertoo.
– Ei olla siirtämässä sitä TE-toimistojen toimintatapaa kuntiin, vaan luomme uutta työkulttuuria. Se on tässä tärkeää, että yhdessä päästään tekemään.
Lindberg muistutti, että uusi kotoutumislaki astuu voimaan TE-palvelu-uudistuksen kanssa.
– Näitä uudistuksia viedään tässä käsi kädessä ja rinnakkain. Kotoutujistamme suurin osa on työnhakijoita.
Työvoimapalveluista tulee ensi vuoden alussa osa jokaisen kunnan peruspalveluita. Jokaisella kunnalla on tärkeä rooli tässä, Lindberg jatkaa.
Suomeen on tulossa uudistuksen kautta 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä. 39 aluetta järjestää työvoimapalvelut vastuukuntamallilla ja neljä järjestää yksin (Lahti, Kouvola, Helsinki ja Vantaa).
Lisäksi Suupohjan ja Kympin työllisyysalueet järjestävät työvoimapalvelut kuntayhtymämallilla.
TE-palveluita tarvitseva asukas ei ole kiinnostunut, kuka palvelun hallinnollisesti järjestää, Lindberg lisää.
– Asukkaan kannalta on tärkeää, että palvelu on sujuvaa ja asiakaslähtöistä. Kunnat kohtaavat TE-palveluita tarvitsevat asukkaat.
Yrityksissä on työtä
Kuntaliiton elinvoimajohtaja Jarkko Huovinen katsoi toimittajille suunnatussa tilaisuudessa TE-palveluiden uudistusta erityisesti elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta.
– Sehän on työ- ja elinkeinopalvelun toinen osio.
Huovinen huomautti, miten yritysten investointihalukkuudenkin kannalta on tärkeää luoda luottamusta siihen, että työvoimaa on tarvittaessa mahdollista saada.
– Meillä on kaksi asiakasryhmää, jotka liittyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan.
Huovinen huomautti, että juuri tässä tälläkin hetkellä moni yritys kärsii työvoiman saatavuuden ongelmista.
Erilaisia keinoja on parantaa tilannetta. Esimerkiksi työllisyysasteen kasvun edistäminen on tärkeä tapa parantaa työvoiman saatavuutta. Myös työperäistä maahanmuuttoa kehittämällä voidaan luoda kasvun edellytyksiä yrityksiin.
– Tämä on aihealue, joka on otettava haltuun myös kuntien päässä. On pohdittava, millä tavoin haluamme tukea yritysten työvoiman saatavuutta kansainvälisen rekrytoinnin tai koulutusperäisen maahanmuuton keinoin.
Lue myös:
