Paatero: Kunnat ovat vastuunsa kantaneet
Sirpa Paateron mukaan kunnat ovat hoitaneet hyvin leiviskänsä julkisen talouden talouspainottamisessa (Kuva: Kuntaliitto/Henri Salonen)
Kunnat ovat hoitaneet oman osuutensa julkisen talouden tasapainoon saattamisesta varsin hyvin. Tätä mieltä oli Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero puhuessaan Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa.
– Kuntien talous on koko 2000-luvun ollut joka vuosi ylijäämäinen yhtä vuotta lukuun ottamatta. Kuntien taseisiin on kertynyt jo merkittävä, runsaan 10 miljardin euron ylijäämä. Näin on käynyt vuosittain myös silloin, kun valtio on leikannut valtionosuuksia tai muulla tavoin vaikeuttanut kuntien taloudenpitoa – kunnat sopeutuvat ja sopeuttavat. Viime vuosina kuntien henkilöstösäästöt ovatkin liikkuneet noin 300 miljoonan euron suuruusluokassa, Sirpa Paatero totesi puheenvuorossaan.
Uudessa sote-mallissa kunnille on Paateron mielestä suotava mahdollisuus olla myös yksi palveluntuottajista.
– Kuntaliitto antoi laajan lausunnon sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketista. Sen keskeinen sanoma on itsehallinnon korostaminen – emme halua kuntiamme valtion aluehallinnon alamaisiksi omissa maakunnissamme. Kunnilla on lisäksi myös jatkossa oltava mahdollisuus olla mukana tuottamassa sotepalveluita, esimerkiksi yhtiöiden kautta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Velan käyttötarkoitus ratkaisee
Kuntien velkamäärä on kasvanut vuosien saatossa, mutta viime vuodet ovat osoittaneet velkamäärän kasvutahdin olevan taittumassa. Sirpa Paatero kehotti myös katsomaan mihin tarpeisiin velkaa on otettu.
– Kunnat ovat osaltaan myös pitäneet yllä investointeja ja näin edesauttaneet oman alueensa ja kuntansa elinvoimaa ja työllisyyttä. Kuntien velkaantuminen on kohdistunut juuri investointien rahoitukseen, kun taas valtion velka on niin sanottua syömävelkaa, joka on saatava hallintaan, muistutti Paatero.
Sirpa Paatero haluaa tulevaisuudessa paikallisille toimijoille entistä suuremman roolin suurissa infrahankkeissa. Yksi konkreettinen kohde olisi selvittää perustamismahdollisuudet yhtiölle, joka voisi toteuttaa Oulu- Murmansk-ratayhteyden.
– Siinä olisivat mukana valtion lisäksi paikalliset toimijat, alueen kunnat ja maakunnat, rahoittajana pääosin kuntarahoitus. Tämänkaltainen malli ei vaatisi minkäänlaisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, mikäli paikallisilla toimijoilla olisi perustettavassa yhtiössä enemmistöomistus, huomautti Paatero.
Kunnille rooli työllisyydenhoitoon
Työllisyydenhoitoonkin kunnilla on runsaasti haluja ja kykyjä.
– Viime hallituskauden työllisyyden kuntakokeilut osoittivat, että kunnat haluavat ja kykenevät hoitamaan erityisesti vaikeimmin työllistyvien työmarkkinakelpoisuuden ja aktivoinnin kehittämisen, mikäli niillä on riittävästi siihen toimintavapauksia ja mahdollisuuksia.
Etenkin suuret kaupungit ovat varsin voimallisesti ilmaisseet halunsa ottaa vastuun työllisyydenhoidon suhteen itselleen.
-Hallituksen pöydällä oleva kasvupalvelulaki ja siihen liittyen kuntien työllisyysvastuut nyt ja jatkossa ovat erityisesti kaupunkiseutujen kannalta hyvin keskeisiä. Tältäkin osin tärkeätä on, että maakunnat ja kunnat voivat sopia järkevästä työnjaosta alueellaan. Erityisesti kaupunkiseudut ovat valmiita myös jatkamaan ja jopa laajentamaan työllisyysvastuitaan, vakuutti Sirpa Paatero Kuntaliiton rahoitusfoorumissa.
