Meneillään on myös RYHTI-hanke, jolla tavoitellaan kokonaisvaltaisen kansallisen rakennetun ympäristön rekisteri- ja tietojärjestelmän toteuttamista. (Kuva: Heli Sorjonen)

Uusi tietohallintalaki on velvoittanut kunnat keräämään ja arkistoimaan valtion rekistereihin rakennetun ympäristön tiedot. Hanke ei ole pienimmästä päästä.

Rakentaminen ja asemakaavoitettujen alueiden kiinteistönmuodostus tapahtuu kunnissa ja kaupungeissa. Niinpä kunnat on pantu keräämään ja arkistoimaan tämä tieto eri rekistereihin ja toimittamaan tiedot tietyssä määräajassa valtion rekistereihin.

Vuoden 2020 alussa voimaan astunut tiedonhallintalaki määrää, että kuntien rekisteritiedot on saatettava avoimien rajapintojen taakse.

Toisin sanoen, valtionhallinnon virastot ja rekisterit voisivat automaattisesti noutaa tarvitsemansa tiedot itselleen omien aikataulujensa mukaan. Lain toimeenpanon koordinointi on ympäristöministeriön vastuulla.

Meneillään on myös RYHTI-hanke, jolla tavoitellaan kokonaisvaltaisen kansallisen rakennetun ympäristön rekisteri- ja tietojärjestelmän toteuttamista.

Mutta miten asia nähdään kuntakentässä? Kuntatekniikka-lehti kysyi Jyväskylän kaupungin paikkatietopäällikkö Janne Hartmanilta, mitä kiinteistöpuolen tietoja eri rekistereihin kunnissa kerätään sekä millaisia vaikutuksia rajapintojen avaamisella ja tekeillä olevalla tietorekisterillä on keskisuuren kaupungin näkökulmasta.

Perusta kaavoitukselle

Kaikki Suomen kiinteistötiedot on tallennettu Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Yhdessä ne muodostavat kiinteistötietojärjestelmän (KTJ).

Kiinteistökauppoja koskevat tiedot on tallennettu kiinteistöjen kauppahintarekisteriin.

Kuntien rakennus- ja kiinteistötoimen kannalta keskeinen rekisteri on kiinteistörekisteri, joka sisältää kiinteistöjen ominaisuustiedot sekä sijaintitiedot eli kiinteistörekisterikartan.

– Kiinteistönmuodostuksessa kunnilla ja maanmittauslaitoksella on työnjako. Kaupungit vastaavat asemakaava-alueillaan kiinteistötoimituksista ja kirjaavat tiedot omaan kiinteistörekisteriinsä, Janne Hartman kuvaa.

Kyseiset tiedot rekisteröidään KTJ:n järjestelmään. Kunnalla on KTJ:hin Citrix-etäyhteys, jonka kautta rekisteröitävien kiinteistöjen tiedot siirretään. Siirto tuottaa kunnissa jonkun verran työtä.

– KTJ puolestaan toimittaa aineistopalveluun KTJ:hin tehdyt rekisteröinnit sekä asemakaava-alueelta että sen ulkopuolelta.

Tyypillisiä kiinteistötoimituksia ovat lohkominen, halkominen, kiinteistönmääritys, uusjako, tietoimitukset ja lunastukset.

Olemassa olevien tietojen päivittämien KTJ:n järjestelmiin vaatii hiukan enemmän töitä. Ensin on nimittäin luotavat etäyhteys maanmittauslaitoksen järjestelmään, jossa muutokset tehdään.

– Rekistereissä olevat tiedot muodostavat perustan kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle. Ratkaisevan tärkeätä on tietää, missä kiinteistö sijaitsee ja että toiminta tapahtuu oikealla kiinteistöllä.

Asemakaava-alueen ulkopuolella

Kaupunkien asemakaava-alueiden ulkopuolella, ja myös pienehköissä kunnissa, kiinteistönmuodostuksesta ja kiinteistörekisterin pitämisestä vastaa Maanmittauslaitos. Se toimii 36 paikkakunnalla eri puolilla maata.

– Tiedot Maanmittauslaitoksen tekemistä kiinteistötoimituksista, jotka on pidetty kaupungin alueella mutta asemakaava-alueen ulkopuolella, saadaan MML:n aineistopalvelusta automaattisesti, Hartman kuvaa.

Jyväskylässä käytössä ovat myös Laukaan, Muuramen, Hankasalmen ja Toivakan tiedot.

 Taustatietoa maastotietokannasta

Maanmittauslaitos ylläpitää myös kansallista maastotietokantaa KMTK, joka aikaisemmin tunnettiin peruskarttana. Koko Suomen kattavassa maastoa kuvaavassa aineistossa ovat mukana liikenneverkot, rakennukset ja rakenteet, hallintorajat ja nimistöt sekä vedet ja korkeussuhteet.

Maastotietokannan ylläpito tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Tiedot kuntien rakennuksista toimitetaan rekisteriin siirtotiedostoina kerran vuodessa.

Hartmanin mukaan maastotietokannan hyödyntäminen kaavoituksen tai rakennusvalvonnan prosesseissa on varsin vähäistä, ainakin isommissa kaupungeissa.

– Maastotietokannan tiedot ovat nimittäin yleistettyjä ja asemakaava-alueilla kaupungeilla on käytössään tarkempia ja ajantasaisempia kaavanpohjakarttoja.

– Jyväskylässä maastotietokannan tietoja käytetään kuitenkin taustatietona haja-asutusalueilla, joten aivan hyödyttömiä ne eivät ole.

Kokeilussa mukana

Jyväskylä on mukana kokeilussa, jossa tiedot kaupungin rakennushankkeista ja valmistuneista rakennuksista siirtyvät rajapinnan kautta maanmittauslaitokselle reaaliajassa.

Jyväskylässä käytetään Trimblen Locus paikkatietojärjestelmää, kuten monessa muussakin keskisuuressa kaupungissa.

–Tamperekin on mukana kokeilussa, mutta sen järjestelmät ovat erilaisia. Tärkeä tavoite on tiedon harmonisointi. Tietojen halutaan tulevan perille yhdenmukaisena ja samalla tavalla esitettynä riippumatta siitä, minkä toimittajan järjestelmää kukin kaupunki käyttää, Hartman sanoo.

Rakennus- ja huoneistorekisteri

Digi- ja väestötietovirasto DVV ylläpitää väestötietojärjestelmää, johon rekisteröidään myös tiedot rakennuksista ja huoneistoista. Rekisteriä kutsutaan rakennus- ja huoneistorekisteriksi – RHR.

Kiinteistötiedot väestötietojärjestelmään tulevat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä.

Rakennustietoja ylläpidetään ja tarkistetaan yhteistyössä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Tiedot rakennushankkeista saadaan kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta.

– Yhteistyössä kuntien kanssa RHR ylläpitää myös tietoja rakennusten tietojen muutoksista ja korjauksista sekä osoite- ja äänestysalueluetteloita.

– Tiedot rakennusluvan hakijoista sekä valmistuneista että puretuista kiinteistöistä toimitetaan rajapintojen kautta sekä DVV:n ylläpitämään rekisteriin että verottajalle; mutta myös verottaja ja DVV vaihtavat tietoja keskenään.

Valtiovarainministeriön hallinnonalla toimiva DVV aloitti toimintansa vuoden 2020 alussa kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistettiin yhdeksi virastoksi.

– DVV kerää itse tiedot ylläpitämäänsä väestötietorekisteriin. Noudamme Jyväskylän kaupungin väestöä koskevat ajantasaiset tiedot kerran viikossa DVV:n osoittamastaan ftp-palvelusta, Hartman sanoo.

Hallitusohjelman RYHTI-hanke

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistukseen liittyen Suomeen ollaan rakentamassa kansallista rakennetun ympäristön tietojärjestelmää – asiaa koskeva tavoite on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Tätä ns. RYHTI-hanketta koordinoi ympäristöministeriö.

Järjestelmään kerättäisiin kaava- ja rakennustiedot kansallisesti eri toimijoiden käyttöön. Tämä tukisi rakentamista koskevaa päätöksentekoa, kaavoitusta ja rakentamisen prosesseja.

Tietojärjestelmän edellyttämät säännökset on tarkoitus viedä eduskuntaan MRL-uudistuksen kanssa samanaikaisesti vuoden 2021 lopussa. Testaus ja pilotointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2021 aikana ja käyttöönotto tapahtuisi vuonna 2022.

Janne Hartman toivoo, että järjestelmästä tulisi mahdollisimman hyvin avoimia rajapintoja hyödyntävä ratkaisu.

– Kiinteistöjä ja rakentamista koskevia tietoja ylläpidettäisiin vain yhdessä paikassa eli käytännössä kunnissa. Rekisterin tiedot olisivat siis mahdollisimman oikeita ja ajantasaisia ja ne olisivat viranomaisten ja muiden tiedon hyödyntäjien käytössä avoimien rajapintojen kautta.

Samanlaiset palvelut kaikille kunnille

RYHTI-hankkeessa kyse on Hartmanin mukaan siitä, että samanlaisia palveluita, asioita ja tietoja, joita suuret kunnat ja pystyvät kuntalaisilleen tarjoamaan, halutaan nyt tarjota valtakunnallisesti myös pienemmille kunnille, joilla ei ole samoja tietoja kerättynä kuin suurilla kaupungeilla.

Epäselvää vielä on, millainen RYHTI-hankkeen lopputulos tulee olemaan.

–Tämänkaltaisissa valtiojohtoisissa hankkiessa mukaan saattaa tulla kuntien toimintaa vaikeuttavia elementtejä. Tietojen toimittaminen esimerkiksi tietyssä määrämuodossa saattaa teettää lisätöitä, Hartman sanoo.

– Suurin pelko kuitenkin on, että kuntien niskaan aletaan kaataa erinäisiä kustannuksia. Kuntien onkin seurattava hanketta tarkasti ja kuntakentän näkemykset on tuotava tiukasti esiin.

Pienillä kunnilla rajapintaongelma

Vuoden 2020 alussa voimaan astuneesta tiedonhallintalaista Janne Hartman toteaa, että suuret kunnat pystyvät kyllä täyttämään lain vaatimuksen rekisteritietojen saattamisesta avoimien rajapintapalveluiden taakse, mutta pienille kunnille se voi olla tuskallinen asia.

–Nykyisellään määrämuotoisten kiinteistö-, asemakaava-, ja ympäristösuojelutietojen toimittaminen valtionhallinnon rekistereihin aiheuttaa jonkun verran ylimääräistä työtä, mutta lakiuudistus ei kuitenkaan tuo kuvioon paljoakaan uutta.

Hartman ei myöskään usko, että tiedonhallintalaki toisi monellekaan keskikokoiselle kaupungille jotain erityistä hyötyä nykyisten toimintamallien päälle.

Teksti: Matti Valli

Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 5/2020

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*