Ruotsissa äänestetään parlamentti-, kunta ja aluevaaleissa 11. syyskuuta. Kuvassa Tukholman kaupungintalo. (Kuva: Stockholms stad)

Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalien lisäksi 11. syyskuuta kunta- ja aluevaalit, mutta kuntien ja alueiden asiat jäävät jälleen kerran vähälle huomiolle valtajulkisuudessa.

– Näin käy aina, mutta nyt tuntuu siltä, että valtakunnan tason politiikka imee huomion tavallistakin täydellisemmin, kertoo ruotsalaista päätöksentekoa pitkään seurannut Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Yli asiakysymysten nousevat nyt spekulaatiot vaalivoittajasta ja mahdollisista hallituspohjista. Ruotsidemokraattien nousu on haastanut ruotsalaisen blokkiajattelun eli vakiintuneen jaon vasemmisto- ja porvarileireihin ja nostanut esiin uudenlaisia hallitusvaihtoehtoja. Esimerkiksi perinteisesti porvariblokkiin kuuluneen keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf on kertonut tukevansa sosiaalidemokraattien Magdalena Anderssonin jatkoa pääministerinä.

– Kun vielä gallupit enteilevät hyvin tasaista tulosta, niin vaalit kiinnostavat varmasti ruotsalaisia äänestäjiä, Pekola-Sjöblom sanoo.

Mainos



Asiakysymyksistä pinnalla olevat terveydenhuolto, järjestyksenpitoon liittyvät kysymykset sekä maahanmuutto ja maahanmuuttajien integrointi. Vasemmistopuolueet yrittävät pitää pinnalla terveydenhuollon teemoja, kunta taas ruotsidemokraatit haluavat vaaleissa puhuttavan turvallisuudesta ja järjestyksenpidosta.

Blokit murtuvat myös kunnissa

Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan monet ruotsalaiset kunta-alan ihmiset sanovat kadehtivansa Suomen järjestelmää, jossa kuntavaalit järjestetään omana vaalipäivänään.

– Viimeksi keskustelin tästä toissaviikolla, kun tapasin Tukholman eteläpuolella sijaitsevan Haningen kunnan johtoryhmäläisiä. Olen yrittänyt sanoa, että kyllä Suomessakin kuntavaalikeskusteluilla on taipumus karata valtakunnanpolitiikan puolelle, vaikka äänestetään vain kuntavaaleissa.

Kunta- ja aluetason vaalikampanjoissa ei ole noussut esiin yllättäviä vaaliteemoja. Esimerkiksi keskustelu tehtäväjaosta valtion, kuntien ja erityisesti terveydenhuollosta vastaavien alueiden (regioner) välillä ei ole nyt noussut näkyväksi.

Ruotsidemokraattien nousu on haastanut perinteiset valta-asetelmat myös monissa Ruotsin kunnissa. Aluksi muut puolueet yrittivät sysätä ruotsidemokraatit täysin syrjään myös paikallistason päätöksenteosta, mutta sittemmin ne ovat olleet pakotettuja yhteistyöhön.

– Silti monissa kunnissa ruotsidemokraattien nousua on padottu yli blokkirajojen muodostetuilla koalitioilla. Viime vaalien jälkeen tällaisia syntyi yli sadassa kunnassa, Pekola-Sjöblom kertoo.

Äänestysprosentti pysyy korkeana

Yksi asia on varma syyskuun vaaleissa: ruotsalaiset äänestävät innolla. Ero Suomeen on huikea: Ruotsin kuntavaaleissa 2018 äänestysprosentti oli 84,1, Suomessa 2021 lukema oli 55,1.

– Osa kuntavaalien erosta selittyy tietysti yhdellä vaalipäivällä. On helppoa äänestää kolmissa vaaleissa yhdellä kertaa. Ja ruotsalaiset eivät tunne vaaliväsymystä, kun on vain kaksi vaalipäivää: europarlamenttivaalit ja yhdistetyt valtiopäivä-, kunta- ja aluevaalit, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Kaikkea ei voi kuitenkaan selittää vaalien ajoituksella

– Suljettu listavaali tekee äänestämisestä helppoa, eli äänestäjän tarvitsee valita vain puolue. Mielestäni suurin syy korkeaan äänestysprosenttiin on kuitenkin ruotsalaisessa demokratiaperinteessä: äänestämistä pidetään arvossa. Ja kun äänestysprosentti on noin korkea, se tarkoittaa sitä, että myös suuri osa maahanmuuttajaväestöstä on omaksunut ruotsalaisen tavan osallistua vaaleihin.

– On kuitenkin muistettava, että samoin kuin meillä myös Ruotsissa monissa kunnissa kamppaillaan äänestysalueiden välisten äänestysaktiivisuuserojen kanssa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*