”Kunta lomauttaa vain äärimmäisessä hädässä – eikä silloin pelkästään opettajia vaan muunkin henkilöstön”
Lähde Kuntatyönantajat
Lomautuksia on kuntasektorilla vähän. Valtaosa kuntien ja kuntayhtymien säästöistä toteutetaan muilla keinoilla kuin lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä.
Koulutuksen tukipäätöksiä on jatkettava syyskuun budjettiriihessä, sillä oppimis- ja osaamisvajetta ei paikata vuodessa eikä kahdessa. Tätä vaatii OAJ. Se huomautti keskiviikon tilaisuudessaan, kuinka kuntapäättäjät ovat nyt vastuun harjalla.
Järjestön mielestä on valitettavaa, että opettajien lomautuksia on nyt vireillä enemmän kuin kertaakaan 1990-lamavuosien jälkeen.
Syyskulukaudella opettajia lomauttavia kuntia on noin 16.
– Kuntapäättäjien pitäisi ymmärtää, ettei niillä tavoiteltava kertaluontoinen säästö ole järkevässä suhteessa oppimiselle aiheutettuun haittaan, eikä se koskaan pelasta kunnan taloutta. Lomautusoloissa opetussuunnitelman mukainen opetus käy mahdottomaksi ja opiskelun turvallisuus heikkenee, puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
OAJ kertoo tiedotteessaan kannustavansa kansalaisia seuraamaan kuntavaalien lähestyessä tarkasti päättäjien toimintaa.
– Valtion ei pidä tukea lomauttavia kuntia, joissa paikalliset päättäjät omilla ratkaisuillaan aiheuttavat ongelmia ja laittavat paikkaamisen valtion maksettavaksi. Onneksi lähemmäs sata kuntaa on jo tunnistanut riskit ja vetänyt pois lomauttamisaikeensa, Luukkainen sanoo.
Tähän puutui myös järjestön neuvottelujohtaja Petri Lindroos Twitterissä.
Kuntavaalit ovat aivan oven takana. Siinä tuhannen taalan paikka saada koulutuksen resurssit kuntoon. Ei lomautuksille ja muille leikkauksille! @oajry #oajneuvottelee #opehommat
— Petri Lindroos (@LindroosPetri) August 5, 2020
OAJ:n tietojen mukaan vähintään 49 kuntaa lomauttaa, irtisanoo tai osa-aikaistaa opettajia tänä vuonna.
Järjestö twiittasi kartan, johon se on merkinnyt henkilöstömenoleikkauksista tekevät kunnat.
Henkilöstömenoleikkaukset kunnissa v. 2020. Korostuksella merkityt kunnat lomauttavat syksyn aikana. Alleviivatut kunnat lomauttavat koulujen alkamisen aikaan. pic.twitter.com/pSA6fslBcZ
— OAJ (@oajry) August 5, 2020
Myös opetusministeri Li Andersson on vedonnut kuntiin lomautusten perumiseksi.
– Esitän vakavan vetoomuksen kuntapäättäjille, että nyt priorisoitaisiin lasten ja nuorten asemaa ja oikeutta opetukseen. Tämä on hetki, jolloin tarvitsemme varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia töissä, ministeri Andersson sanoo. https://t.co/95kcgwZ7UI
— Li Andersson (@liandersson) August 4, 2020
Opetusministerin mukaan kunta ei voi samaan aikaan lomauttaa opettajiaan ja päivähoidon työntekijöitä ja saada koronasulun takia annettua lisärahoitusta.
Lisäasetuksen ehtojen mukaan kunta voi joutua maksamaan avustusta takaisin, jos se lomauttaa varhaiskasvatuksen tai opetuksen henkilöstöä.
Andersson sai saman tien kuittauksen Lohjan kaupunginjohtajalta Mika Sivulalta, joka halusi tietää ensi vuoden valtionosuuksista.
https://twitter.com/MIKASIVULA/status/1290687810056445952
Hallitus on myöntänyt lisärahoituksena tänä vuonna perusopetukseen 70 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatukseen 14 miljoonaa euroa lisätukea, tämän lisäksi lukioille 17 miljoonaa ja ammatilliseen opetukseen 30 miljoonaa euroa.
Andersson on kertonut julkisuudessa, että talousvaikeuksissa oleville kunnille on luvassa lisää tukea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa edistävän hankkeen kautta.
Lomautukset ja irtisanomiset viimeinen keino
Johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti Kuntatyönantajista huomauttaa, että lomautukset ja irtisanomiset ovat kunnissa aina viimeinen keino. Taloutta pyritään tasapainottamaan ennen niitä kaikin mahdollisin keinoin.
– Voi olla, etteivät julkisuudessa esillä olleet lomautukset edes toteudu, kun niitä vasta suunnitellaan. Kunnissa saatetaan löytää muita pehmeämpiä tehostamiskeinoja ja perua lomautukset.
Tavallisimmat muut keinot ovat töiden uudelleenjärjestelyt ja toiminnan tehostaminen, vapaehtoinen palkaton vapaa sekä rekrytoinnin rajoitukset.
Lomautuksia onkin kuntasektorilla vähän. Valtaosa säästöistä toteutetaan muilla keinoilla. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat turvautumaan lomautuksiin lähes poikkeuksetta vain silloin, kun työnantaja ja työtekijät eivät ole onnistuneet paikallisesti sopimaan muista talouden sopeuttamiskeinoista. Poikkeus oli 1990-luvun alku ja lomautukset taloudellisen laman aikana.
Myös irtisanomisia on kunta-alalla perinteisesti hyvin vähän. 1990-luvun alun laman jälkeen irtisanomisten määrä on vaihdellut vuosittain muutamasta kymmenestä muutamaan sataan henkeen.
Kuntatyönantajien tiedustelujen mukaan lomautusten ja palkanmaksun keskeytysten tarve kunnissa ja kuntayhtymissä väheni kunta-alalla heti, kun poikkeusolojen rajoituksia ryhdyttiin purkamaan.
Tiedustelut tehtiin ennen kesälomakautta. Niiden mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat arvioineet lomautusten ja palkanmaksun keskeytysten koskevan kahdeksaa prosenttia henkilöstöstä kuluvan vuoden aikana.
Pelkästään opettajia ei lomauteta
Johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta sanoo, että kuntien lomautukset eivät koske vain opettajia vaan tyypillisesti koko henkilöstöä.
– Opettajat eivät silloin ole muista poikkeava erityinen ryhmä. Yhdenvertainen kohtelu on kuntien näkökulmasta tärkeä.
Myös Päivärinta korostaa, ettei yksikään kunta lomauta tai irtisano ilman erittäin hyviä perusteita. Talous oli kireä kuntakentällä jo ennen koronapandemiaa, joka entisestään pahensi tilannetta.
– Kunnissa tiedetään kyllä, että lomautuksilla on vain hetkellinen vaikutus ja auttaa ehkä tämän vuoden talouteen.
– On ikävää, että kuntia nyt syyllistetään.
Kuntaliitolla ei ole tietoa siitä, ovatko opettajia lomauttavat kunnat hakeneet ja saaneet hallituksen koronasulun takia annettua lisärahoitusta.
Mikäli ovat, ne joutuvat nyt harkitsemaan, kuinka suuri hyöty tuesta on ja voiko valtio periä rahat takaisin. Väärinkäytökset on joka tapauksessa pystyttävä näyttämään toteen.
