Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee toppuuttelee kirjastopiireissä kasvanutta huolta hallitusohjelman kirjauksista. Hallitusohjelmassa mainitaan kirjastot toimialana, jossa kuntien liikkumavaraa voidaan lisätä. Positiivisena kirjastojen kannalta Selkee näkee hyvin etenevän uuden kirjastolain valmistelun.

Uutta kirjastolakia valmistellaan Selkeen mukaan hyvässä hengessä. Keväällä on koottu tietoa ja perehdytty materiaaliin. Syksyllä kirjoitetaan valmisteluryhmän esitystä hallituksen esityksen muotoon.

Kirjastoväen huolen herätti hallitusohjelman liitteessä oleva kirjaus, jonka mukaan uuden lain myötä kunnat voisivat jatkossa harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne kirjastopalvelut järjestävät. Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander arveli Yleisradiolle viikonloppuna, että linjaus uhkaa pahiten pienten kuntien kirjastoja.

– Pienemmissä kunnissa saattaa linjauksen myötä kasvaa se houkutus, että haetaan säästöjä lakkauttamalla kirjasto, Relander totesi Yleisradiolle.

Selkee sanoo jakavansa huolen pienten kuntien kirjastojen toimintaedellytyksistä, mutta painottaa, että hallitusohjelman kirjaus tai sen sananmuoto ei muuta nykyistä tilannetta. Hallitusohjelma ei tuo kirjastoille uusia ongelmia eikä ratkaisuja.

– Kunnilla on jo nyt hyvin vapaat kädet järjestää kirjastopalvelut. Kirjastot on mainittu hallitusohjelmassa yhtenä muiden joukossa, esimerkkinä siitä, mitä lakeja valtio voi uudistaa.

 

Investointien rahoituksessa vaara

 

– Sen sijaan huolta aiheuttaa kuntien yleinen taloustilanne. Se uhkaa kirjastoja siinä kuin kaikki muitakin aloja.

Mahdolliseksi ongelmaksi Selkee näkee sen, että kirjastoille korvamerkityt investointirahat on poistettu tai sulautettu muuhun valtionosuuteen.

Investointirahoja on käytetty paitsi uusien kirjastojenrakentamiseen, vanhojenperuskorjauksiin sekä kirjastoautoinvestointeihin.

Selkee pitää tärkeänä sekä varautumista peruskorjauksiin että kirjastoautoja harvaan asutuilla seuduilla palvelujen turvaamiseksi.

Kirjastoissa käydään jatkuvaa keskustelua toimipoisteiden verkoista ja lakkauttamisista. Kuntasektorilta kysytään nyt joustamista ja uusia ajatuksia, painottaa Selkee.

Maailma kirjastojen ympärillä muuttuu koko ajan ja nopeasti. Selkee toteaa että kirjastojen ei pidä kuvitella että kaikki säilyy ennallaan eikä myöskään jäädä vain odottamaan, mitä tapahtuu.

– Kuntien välistä yhteistyötä voi laajentaa ja syventää, etsiä uusia muotoja, sanoo Selkee.

– Myös palveluverkkoa pitää voida tarkastella kriittisesti.

 

Omaa kehitystyötä

 

Kirjastojen omasta kehitystyöstä Selkee nostaa esiin Pohjois-Karjalan. Joensuussa ja Juukassa otettiin ensimmäisenä käyttöön avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä Koha.

Joensuun seutukirjasto – Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto palkittiin Vuoden kirjastokehittäjä 2014 ‑palkinnolla avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän kehittämistyöstä.

Selkee ei myöskään pelkää, että kirjastot ja niiden puolustaminen hukkuisivat muiden asioiden alle kuntien organisaatioissa, joissa lautakunnat ovat yhä monialaisempia.

– Sen parempi, mitä avoimemmin eri sektorit ovat tekemisissä keskenään. On mahdollisuuksia synergialle ja uusille mahdollisuuksille, hän sanoo.

– Verkottumalla muuhun kunnan organisaatioon kirjastotkin tulevat parhaiten kuulluiksi. Eivät ne ole mikään autonominen saareke kunnan sisällä.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä