Kuntaliitto ehdottaa tuloksiin perustuvaa vanhustenhoidon kehittämistä
Lakia
valmistelleen ohjausryhmän esittämässä lakiluonnoksessa on jo
varauduttu noin 700 hoitajan lisäykseen ilman sitovia mitoituksia
laitoshoidossa.
–
Jos budjettiraamissa aiotaan pysyä, sitovien henkilöstömitoitusten
rahoittamiseen ei löydy tarpeeksi rahaa. Joka tapauksessa on viisaampaa
kehittää toimintatapoja, joilla edistetään vanhusten hyvää ja tarpeen
mukaista hoitoa niin koti- kuin laitoshoidossa, sanoo Kuntaliiton
varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
Haatainen
korostaa, että vanhustenhoidon nykyiset henkilöstömääräsuositukset
toteutuvat kunnissa pääsääntöisesti. Lakiesitykseen sisältyvä noin 700
henkilötyövuoden lisäys turvaa laatusuosituksen mukaisen 0,5 hoitajan
mitoituksen ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä.
–
Nyt on ajateltava vanhustenhoidon kehittämistä kokonaisuutena, ei vain
laitoshoidon osalta. Hoidon taso on määriteltävä hoitotarpeen arvioinnin
perusteella ja hoidon onnistumista on arvioitava vanhusten kokeman
laadun perusteella, ei vain hoitajien ja hoidettavien lukumäärillä.
Kuntaliiton
näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön esittämä
vanhuspalvelulain kokeiluhanke tulisi kohdistaa kaikkiin
vanhuspalveluihin eikä vain laitoshoidon henkilöstömitoitukseen. Kuntien
tulisi voida hakea rahoitusta hankkeille, joissa kehitetään
ikääntyneiden palveluita tuloksellisesti. Hankkeet voisivat kehittää
toimintatapoja, johtamista ja henkilöstörakennetta, laajentaa
teknologian käyttöä sekä edistää asiakkaan palvelutarpeiden ja
toimintakyvyn arviointia erityisesti kotihoidossa.
Kuntaliitto
pitää vanhuspalvelulakia tarpeellisena ja lakiluonnosta onnistuneena.
Lain toteutumista ei pidä vaarantaa henkilöstömitoituksia korostamalla.
–
Lakiesityksessä on vahva painotus iäkkäiden ihmisten itsenäisessä
selviytymisessä. Laki velvoittaisi kunnat muun muassa laatimaan
ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman,
järjestämään neuvontapalveluja sekä hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä
ja terveystarkastuksia. Ikääntyneiden hoivaan tarvitaan nyt vahvaa
toiminnan kehittämisen otetta ja resursointia, Haatainen korostaa.
Vanhuspalvelulain
toteuttamiseen on valtio varautunut osoittamaan 23 miljoonaa euroa
vuodelle 2013 ja 44,5 miljoonaa euroa vuodelle 2014 sekä 72 miljoonaa
euroa vuodelle 2015. Kuntien panostus olisi valtion osuutta vastaava.
Ilman sitovia henkilöstömitoituksia vuonna 2015 lain kustannusvaikutus
olisi yhteensä 144 miljoonaa euroa.
Kuntaliitto
on arvioinut ohjausryhmän esittämän lakiluonnoksen kustannuksiksi noin
200 miljoonaa euroa vuodessa. Jos vanhuspalvelulakiin säädettäisiin
lisäksi 0,7 hoitajan sitova henkilöstömitoitus, tästä aiheutuisi noin
240 miljoonan euron vuosittainen lisäkustannus.
(KL)
