Jäteyhtiöitä ylläpitävien kuntien on perustettava yhteiset jätelautakunnat viimeistään toukokuun 2012 alussa, kun uusi jätelaki astuu voimaan.

Uusi lautakunta nopeuttaa yhdyskuntajätehuollon toimintaa, sillä tähän saakka päätökset on jouduttu hyväksymään jokaisessa jätehuoltoyhtiön osakkaana olevassa kunnassa erikseen.

Jätelautakunta perustetaan käytännössä yhteen osakaskunnista isäntäkuntamallin mukaan. Muut kunnat valitsevat lautakuntaan omat edustajansa. Uudet jätelautakunnat paitsi nopeuttavat päätöksentekoa, myös parantavat alueellisina, yhteisinä toimieliminä kuntien vaikutusmahdollisuuksia jäteyhtiöiden kanssa.

Jo ennen jätelain säätämistä on vapaaehtoisesti perustettu seitsemän yhteistä jätelautakuntaa: Kuopion, Lakeuden (Ilmajoki), Länsi-Uudenmaan (Raasepori), Perämeren (Tornio), Pohjanmaan (Pietarsaari), Saarijärven seudun (Saarijärvi) ja Teuvan jätelautakunnat. Näiden perustamissopimuksia onkin käytetty mallina lakisääteisten lautakuntien valmistelussa.

Kuntaliitto muistuttaa kuntien yhteisten jätelautakuntien perustamisesta. Jätelaissa ei ole siirtymäkautta, eli lautakuntien tulee olla toimintavalmiita heti kun jätelaki astuu voimaan toukokuun alussa 2012.

– Useat kuntien jäteyhtiöt ovat olleet aloitteellisia ja järjestäneet aloitusseminaareja osakaskuntien edustajille. Kuntien työryhmissä ja virkatyönä valmistellaan nyt yhteistä lautakuntaa koskevia sopimuksia ja lautakunnan johtosääntöjä, Kuntaliiton ympäristölakimies Leena Eränkö kiittelee.

– Ympäristöyritysten edunvalvonnassa on arvosteltu tekeillä olevien sopimusten sisältöä. Esiin nousseilla yksityiskohdilla ei ole olennaista merkitystä yhteisen jätelautakunnan laillisuuden kannalta. Eri asiakirjojen sanamuotoja voidaan hioa täydellisiksi ajan kanssa, mutta lautakunnan perustaminen ei voi odottaa.

Jätelautakunnalle kuuluvat muun muassa yleisten jätehuoltomääräysten ja jätetaksan hyväksyminen, jätteenkuljetusasioista ja jätemaksuista päättäminen sekä muut kunnalliseen jätehuoltoon liittyvät viranomaispäätökset.

Kuntien jäteyhtiön omistajaohjaus ja yhtiötä koskevien sopimusten muuttaminen jää osakaskuntien valtuustoille. Palvelut yrityksille tai muu jätehuollon käytännön toteuttaminen ei yleensä vaadi päätöksiä.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä