Kuntien vastuu kotouttamisessa kasvaa
Työnteko edistää kotoutumista, mikä on myös lakiesityksen taustalla.
Kotoutumislaki on uudistumassa, ja sen luonnoksessa ehdotetaan kunnille lisätehtäviä. Erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen Kuntaliitosta kertoo, että tuntuvin muutos voimassaolevaan lakiin koskee työllisyyspalveluja.
Ehdotuksen mukaan kunta vastaisi työttömien työnhakijoiden lisäksi työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä.
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää kunnille myös uusia lakisääteisiä tehtäviä sekä lain soveltamisalan laajentamista.
Koska TE-palvelut ovat uudistumassa ja siirtymässä kuntien vastuulle, myös maahanmuuttajien työllistäminen halutaan siirtää kunnille.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Wikman-Immonen sanoo, että kuntien vastuun kasvattaminen tältä osin onkin loogista. Kotoutumisella on vahva linkki työllistymiseen.
– Tärkeää on myös se, että maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa palvelut riippumatta siitä, mikä viranomainen hänen asioitaan hoitaa. Hän on pyrkimässä kuntalaiseksi muiden kuntalaisten joukkoon.
Keskeistä kotoutumisen onnistumiselle on hyvä yhteistyö, jotta kotoutujan palvelutarpeeseen osataan vastata oikein ja riittävin resurssein.
Yhteistyötä tarvitaan paitsi eri viranomaisten välillä, myös kuntien kesken.
– Jo nyt useat kunnat toteuttavat palveluja yhdessä. Myös lakiesitys tukee tätä.
Lisää ohjausta ja neuvontaa
Kuntaliitto järjesti toukokuussa kunnille webinaarin, jossa oli yli 160 osallistujaa noin 100 kunnasta. Wikman-Immonen kertoo kuntien kantavan huolta erityisesti siitä, kuinka resurssit jatkossa taataan.
– On melko haastavaa arvioida, millaisia kotoutumisen tarpeita kuhunkin kuntaan on tulossa ja ovatko resurssit riittävät.
Kotoutumisen palveluiden tarpeeseen voi tulla isoja poikkeuksia, kuten tapahtui 2015 pakolaiskriisin aikaan sekä nyt tuoreimpana esimerkkinä Ukrainan hyökkäyssodan alettua.
Kunnat saavat nykyisin korvauksia kansainvälistä suojelua saavien vastaanotoista, mutta korvaukset eivät ole kattaneet kaikkia kuluja. Tulkkauskustannuksia korvataan nykyisin kustannusperusteisesti.
Lakiesityksessä kunnille tulee uusina tehtävinä lisää ohjausta, neuvontaa sekä maahanmuuttajien omankielistä yhteiskuntaorientaatiota.
– Nämä pyritään ottamaan huomioon rahoituksessa, mutta kysymysmerkiksi jää, kuinka rahoitus riittää käytännössä.
Wikman-Immonen sanoo, että palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon maahanmuuttajien yksilöllinen palvelutarve. Joku oppii suomen kielen nopeasti, mutta jollakin toisella kieleen ja uuteen kulttuuriin sopeutumiseen voi mennä pitkä aika.
”Järjestämistapoja ei saa rajoittaa”
Kuntaliitto arvostelee omassa lausunnossaan säännöstä, joka rajoittaisi kuntien päätösvaltaa palvelujen järjestämisestä. Kaupungit ja kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, palvelujen järjestämisen tulisi olla mahdollista sen mukaisesti.
– Emme kannata ehdotusta, että kuntien järjestämistapoja rajoitettaisiin lailla. Korostamme, että tarvitaan sellaista lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon kuntien olosuhteet ja kotoutujien tarpeet, Kuntaliitto toteaa lausunnossaan.
