Emeritusprofessori Ryynänen puolustaa Sysmän Kitkiöjokea ja näkee erottamispäätöksellä laajempaa periaatteellista merkitystä
Sysmän valtuusto erotti Kitkiöjoen 2. lokakuuta luottamuspulan perusteella. (Kuva: Lauri Rotko)
Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen pitää Sysmän kunnanjohtajana toimineen Marketta Kitkiöjoen kohtelua ala-arvoisena. Sysmän valtuusto erotti Kitkiöjoen 2. lokakuuta luottamuspulan perusteella. Erottamispäätöksen laillisuutta setvitään hallinto-oikeudessa.
– En voi neljännesvuosisadan valtuutettuna toimineena ymmärtää, miksi eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä olevaa kunnan johtavaa viranhaltijaa pitää kohdella näin ala-arvoisesti. Eivätkö johtavat luottamushenkilöt osaa vastuullisina asioidenhoitajina keskustella, neuvotella ja ratkaista ongelmia siten kuin ihmisten välisessä käyttäytymisessä tulisi toimia? Orimattilan kaupungin eri luottamustehtävissä kokoomuksen edustajana toiminut Ryynänen kirjoittaa Kitkiöjokea tukevan ryhmittymän Facebook-sivuilla.
Kunnallisoikeuden tutkijan roolissa Ryynänen katsoo, että Kitkiöjoen erottamiselle ja siihen johtaneella prosessilla on laajempaa periaatteellista merkitystä. Hän toteaa, että kunnanjohtajan asemassa on ristiriita: kunnanjohtaja on ammattijohtaja, mutta kunnanjohtajan rooliin on liitetty myös poliittisen vastuun elementtejä, kuten mahdollisuus erottaa hänet
epäluottamuksen perusteella.
– Hänellä ei yleensä ole esimiehenään poliittista johtajaa, joka ottaisi kantaakseen kunnan toimista poliittisen vastuun. Näin kunnanjohtaja on usein se, joka kuntalaisiin ja julkisuuteen päin kantaa vastuun kunnan tekemisistä, Ryynänen toteaa.
Ryynänen kertoo seuranneensa Sysmän kunnan päätöksentekoa sekä maakunnan päättäjänä että kunnallisoikeuden tutkijana ja sanoo Sysmän hoitaneen asiansa, palvelutehtävänsä ja taloutensa mallikkaasti.
– Kuntalaisten oikeudesta päättää omista asioistaan on väännetty kättä valtionkin suuntaan. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa olleen kuntien yhteenliitoshankkeen torjumisessa ns. kuntakapinan muodossa Sysmä oli eturintamassa. Merkittävä ansio tästä kaikesta kuuluu johtavalle viranhaltijalle, kunnanjohtajalle – 17 vuotta kuntaa johtaneelle Marketalle.
Mitä luottamuspula on?
Kuntalehdelle Ryynänen sanoo, että olisi hyvä, jos luottamuspulan määrittelystä saataisiin Sysmän tapauksen oikeuskäsittelyssä selkeyttävä tulkinta.
– Nyt on olemassa monenlaista tulkintaa siitä, mitä luottamuspula tarkoittaa, hän toteaa.
Ryynäsen mukaan kunnanjohtajan asemasta pitäisi käydä myös yleisemmin keskustelua ja mahdollisesti tehdä muutoksia myös lainsäädäntöön.
– Tällä hetkellä asema ei ole selkeä. Siitä kertovat lukuisat luottamuspulatilanteet. Kuntalaisten ja demokratian kannalta erittäin ongelmallista on se, että epäluottamuksen perusteet eivät tule julki, kun kuntajohtajat irtisanoutuvat johtajasopimusten perusteella. He vain ykskaks
lähtevät, Ryynänen pohtii.
Ryynäsen on pitkään puhunut pormestarimallin puolesta. Silloin kunnan ykkösjohtaja kantaa myös poliittisen vastuun.
– Kun virkajohtajan asemaan on lisätty poliittisen vastuun elementtejä, on syntynyt varsin epäselvä asetelma. Toisaalta varsinkin suurten kaupungin virkajohtajat ovat itse liittäneet iät ja ajat omaan toimintaansa poliittisen johtajuuden elementtejä ja se tekee tilanteesta vieläkin sekavamman.
Ryynäsen mukaan myös nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa asianmukaisen toiminnan kunnassa.
– Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat on avainasemassa, kun kuntajohtajalle luodaan toimintaedellytyksiä, hän sanoo.
Lue myös:
Draama eiku syvenee, jos luottamuspulan määritelmä pysyy edelleen näin sekavana. Ts. kunnanjohtajan jalassa on eriväriset sukat jne.
Kuntatasolla luottamushenkilöiden poliittisen vallan osoittaminen karkaa nykyisin järjen ja juridiikan rajoista piittaamattomaksi tahtopolitiikaksi. Sen lajin edustajia on ollut valtakunnan tasollakin ja jäljellä vielä ainakin yksi. Kuntatasolla näitä ilmestyy koko ajan uusia ja kotikuntansa mitä kummallisimpiin tilanteisiin vieden, nyt suoraan sysimetsään.
Sysmän asioita pitkään seuranneena olen sitä mieltä, että tämä luottamuspula on todellinen ja sille on olemassa syitä kymmenen vuoden ajalta. Erottamisen syiden kyseenalaistaminen emeritus professorin toimesta on todella kyseenalaista. Hän ei todellakaan tiedä millaista on päätösten tekeminen tilanteessa, jossa kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välillä ei ole minkäänlaista luottamusta. Vika voi olla jopa kunnanjohtajassa eikä aina luottamushenkilöissä. Kuntademokratian pääperiaatteita on, että valtuuston tahtoa pitää kunnioittaa. Tässä tapauksessa yli 2/3 halusi irtisanomista. Laillisuudesta päättää hallinto-oikeus.