Lastensuojelun työntekijöillä ei ole aikaa kohdata lasta
Jatkuvasta ylityön tekemisestä huolimatta lastensuojelun työntekijöiden aika ei riitä lasten kohtaamiseen, käy ilmi Lastensuojelun Keskusliiton ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian kyselyssä.
Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa nimenomaan lastensuojelun asiakastyötä tekevien kokemuksia. Siihen vastasi lähes 450 työntekijää.
Kyselystä kävi lisäksi ilmi, että alueelliset erot palveluissa ovat aivan liian suuret, jatkuvat organisaatiomuutokset rasittavat, työntekijät eivät saa työlleen riittävää tukea ja että lastensuojelun palvelujärjestelmässä on huomattavia puutteita.
Lastensuojelun keskusliitto pitää erityisen huolestuttavana sitä, että käytännön työntekijöillä ei ole aikaa tavata lasta. Peräti 84 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että aikaa ei ole riittävästi avohuollon työskentelyssä. 74 prosenttia piti aikaa puutteellisena myös huostaanoton valmistelun yhteydessä ja 78 prosenttia erilaisissa kriisitilanteissa.
– Työaika näyttää menevän tapausten ja tehtävien kirjaamiseen sekä tapaamisten ja neuvotteluiden järjestelyihin, vaikka peräti 70 prosenttia sosiaalityöntekijöistä tekee ylitöitä säännöllisesti, kertoo selvityksen tehnyt VTL Päivi Sinko, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta.
Palveluissa puutteita
Kyselyssä nousi esille myös vakavia puutteita lastensuojelun palvelujärjestelmässä. Lastensuojelulaki korostaa ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä, mutta 89 prosenttia vastaajista piti sen resursseja riittämättöminä.
Myös viranomaisyhteistyö koettiin haastavaksi. Suuria ongelmia on vastaajien mielestä erityisesti lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välillä.
– Se, että selkeimmät palveluvajeet ovat ehkäisevän työn ja avohuollon puolella on lapsen edun ja oikeuksien näkökulmasta kestämätöntä, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro korostaa.
Sauron mielestä lastensuojelua pitäisi ehdottomasti suunnitella ja johtaa entistä enemmän kansallisella tasolla.
– Lastensuojelu hyötyisi nyt valtionhallinnon vahvemmasta ohjauksesta ja tuesta. Lastensuojelulle suunnattava raha olisi myös ehdottomasti korvamerkittävä edes osittain, Sauro korostaa.
