Suurin osa sairaanhoitopiireistä haluaa pitää kiinni sovitusta rokotusjärjestyksestä. (Kuva: Pixabay)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) suositteli torstaina, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.

-Suuren ilmaantuvuuden alueilla vuodeosasto- ja tehohoitopotilaiden määrän kasvu uhkaa terveydenhuollon kantokykyä. Näillä alueilla myös yksittäisten ihmisten riski saada tartunta ja sitä mahdollisesti seuraava vakava koronavirustauti on niin merkittävä, että alueelliset erot riskin suuruudessa ovat tällä hetkellä suurempia kuin esimerkiksi erot eri ammattiryhmien riskin välillä, KRARin puheenjohtaja Ville Peltola toteaa THL:n tiedotteessa.

Uutissuomalainen ennätti jo kysymään sairaanhoitopiirien kantoja rokotusten alueelliseen painottamiseen. Kyselyyn vastanneista 19 sairaanhoitopiiristä 14 kannatti nykyistä rokotusjärjestystä ainakin päälinjoiltaan. Ainoastaan HUS ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri kannattivat uutisoinnin mukaan selvää muutosta rokotusjärjestykseen.

Kansalaisten yhdenvertaisuus?

Samat olivat tunnot perjantaiaamuna muutamissa maakunnissa, joista Kuntalehti tavoitti sairaanhoitopiirien johtoporrasta asiaa kommentoimaan.

Mainos



-Minusta nykyiset kohdentamiskriteerit ja rokotusjärjestys ovat järkevät ja oikeudenmukaiset. Esitetty kohdentaminen synnyttää pahaa alueellista eriarvoisuutta, arvioi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki.

Samoilla linjoilla oli myös Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.

-Rokotusjärjestystä ei pitäisi muuttaa. Rokotukset on aloitettu perustellusti ikään ja riskiryhmiin perustuen väestöpohjaisesti, joka on osoittautunut toimivaksi. Tällä suojellaan kaikkein suurimmassa vaarassa olevia asukkaita ja henkilöstöä. Kansalaisten yhdenvertaisuus on otettu rokotusten perusperiaatteeksi ja se noudattaa Euroopassa käyttöön otettua toimintatapaa, Ahopelto muistutti.

Länsi-Pohja varovasti myönteinen

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä nähdään mahdollisena, että rokotusjärjestystä voitaisiin muuttaa. Mutta ensin on riskiryhmäläiset ja vanhukset saatava rokotettua.

-Meillä on tässä ollut linjauksena, että kaikki yli 70-vuotiaat, kaikki riskiryhmäläiset ja sotehenkilökunta tulee olla rokotettuna ennen kuin rokotusjärjestystä muutetaan, toteaa kuntayhtymän johtaja Riitta Luosujärvi.

Länsi-Pohja on alueena moneen muuhun maakuntaan verrattuna erikoisessa asemassa, sillä merkittävä osa väestöstä käy päivittäin töissä Ruotsissa. Luosujärvi pohtii, että rajan yli työn takia kulkevat tulisi myös nostaa rokotusjärjestyksessä tavanomaista vuoroaan edullisempaan asemaan, mikäli rokotusjärjestyksiä lähdetään muokkaamaan.

-Määrä ei ole suuri ja käytännössä suurin osa heistä on Länsi-Pohjan alueelta, jonkin verran myös Lapin sairaanhoitopiirin alueelta. Rokotusjärjestyksen kohdentaminen tietyille ongelma-alueille erityisesti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen osalta voisi edellä mainittujen tahojen rokottamisen jälkeen olla tarkoituksenmukaista. Rajattuna esimerkiksi sinne, missä tartuntamäärät ovat suuria, Luosujärvi pohti vastauksessaan.

Tilanne elää nopeasti

Päijät-Hämeen suunnasta viestitetään siitä, että jos rokotteiden jakoa lähdetään epidemiatilanteen mukaan säätämään, niin linjauksissa on huomioita tilanteen jatkuva eläminen. Asiaa tulee tarkastella myös perustuslain näkökulmasta.

-KRAR edustaa vahvaa asiantuntemusta Suomessa, eikä meillä ole tarvetta kyseenalaistaa sen asiantuntija-arviota. Tilanne kuitenkin vaihtelee nopeasti Suomen eri alueilla, joten jos tällaiseen käytäntöön mennään, on syytä huolehtia jatkuvasta ja ajantasaisesta arvioinnista. Toisaalta asiaa on syytä tarkastella myös perustuslain ja väestön yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Tästä huolehtinee lainsäädäntöprosessi, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola arvioi.

Myös Etelä-Savon suunnalta korostetaan tilanteen nopeaa elämistä. Ja kun kevätaurinko nousee, niin samalla täyttyvät kymmenet tuhannet kakkosasunnot. Tämä lisää riskiä koronaepidemian leviämisen suhteen.

-Me vastustamme tätä. Olemme huomanneet, että tilanteet muuttuvat alueellisesti hyvinkin nopeasti. Ainakin kaikki lääketieteelliset riskiryhmät ja yli 50-vuotiaat tulee rokottaa ensin tasapuolisesti koko maassa. Etelä-Savossa on merkittävää liikehdintää Uudeltamaalta ja alueella on kymmeniä tuhansia uusmaalaisten kakkosasuntoja, muistuttaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Mallissa huomioitaisiin muutokset

Hetkessä rokotusjärjestystä ei lähdetä muokkaamaan, vaan alueellinen painotus voi toteutua aikaisintaan 3–4 viikon kuluttua. Tätä ennen THL:n on arvioitava miten rokotejakelun alueellinen painottaminen olisi mahdollista suorittaa. THL:n tiedotteen mukaan arviota tehtäessä käydään asiasta vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa.

Rokotusasiantuntijaryhmän arvion mukaan painottamisessa voitaisiin käyttää mallia, joka sopeutuisi koronatilanteen muutoksiin kaikilla Suomen alueilla. Mallin mukaan rokotteita jaettaisiin sairaanhoitopiireihin väestömäärän, edellisten viikkojen tartuntatapausten määrän ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrän perusteella. Alueellinen tautitilanne voitaisiin lisäksi huomioida toimittamalla kertaluonteisesti suurempi rokote-erä alueille, joilla tautitilanne on muuta maata vaikeampi ja vaatii erityisen nopeita toimia.

-Jos jakaisimme rokotteet mallin mukaan, vähentäisimme sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia jatkossa koko maassa arviolta viidenneksen enemmän kuin nykymallilla siihen mennessä, että koko aikuisväestölle on tarjottu ensimmäinen rokoteannos. Samalla rokotuksia jatkettaisiin koko maassa ja painottamisen aiheuttama viive matalan riskin alueilla pysyisi kohtuullisena, toteaa KRARin sihteeri, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*