Maakuntalentoihin pian tauko – lentovarmuus on ykköstoive

Valtion hankkima lentoliikenne viidelle maakuntakentälle pysähtyy lähipäivinä. Alun perin lentojen oli tarkoitus jatkua elokuun loppuun saakka, mutta polttoainehintojen raju nousu söi valtion lentoja varten varaamia varoja liian kovalla tahdilla.

Joensuuhun lennot päättyvät 8. elokuuta ja Jyväskylään 12.8. Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren osalta lennot jäävät tauolle 14.8. Lentoja jouduttiin vähentämään kaikilla reiteillä suunnitellusta 20 prosenttia.

Maakuntalennot saanevat jatkoa loppuvuodesta, sillä Traficom on käynnistänyt tarjouskilpailun reittilentoliikenteen hankkimiseksi valtion tukemana kyseisten maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille ajalla 31.10.2022–30.7.2023. Joka tapauksessa katkos lentoliikenteessä näkyy väistämättä maakunnissa.

Miljardi-investointeja lentomotissa

Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen mieli ei mettä keitä. Alueella on meneillään valtavia investointeja tulevaisuutta varten, mutta lennot menevät tauolle, kun hankintaprosessi polkaistiin käyntiin liian myöhään.

-Onhan tämä aika kiusallista, noin niin kuin diplomaattisesti sanottuna. Täällä on käynnissä yksi pohjoisen pallonpuoliskon suurimmista investoinneista ja byrokratian rattaat pyörivät näin hitaasti, Ruotsalainen harmittelee.

Ruotsalaisen tarkoittama suurinvestointi on Metsä Fibren Kemiin rakenteilla oleva sellutehdas. Tekemisen meininkiä on koko Lapin alueen elinkeinoteollisuudessa, mutta lentoyhteyksien epävarmuus tuo huolta.

-Suomen elinkeinoelämän kasvu tulee jatkossa täältä pohjoisesta. Täällä on se suurimmat hankkeet, joiden varaan voidaan laskea. Mutta tarvitsemme kunnolliset lentoyhteydet, jotta eri projekteissa tarvittavat ammattilaiset pääsevät kulkemaan töissä, Ruotsalainen huomauttaa.

Kemi-Tornio reitin matkustajamäärä toukokuussa oli hieman vajaa 3000 matkustajaa. Tuolla määrällä ei nykykalustolla reitti taloudellisesti kannattavaksi nouse, mutta tulevaisuudessa kaikki on toisin.

-Reitit voivat olla taloudellisesti kannattavia jo lähivuosina. Sähkölentokoneet tulevat ja niiden kulurakenne on aivan toisenlainen, kuin nykyisen kaluston. Lappi ja Pohjois-Suomi tarvitsee kunnolliset liikenneyhteydet. Matka Simosta Utsjoelle on sama, kuin Helsingistä Ouluun, kuvailee tilannetta kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.

Lentomottia ei kaivata

Kotimaan liikematkustaminen on ollut monin paikoin vielä kohmeessa koronavuosien jälkeen, mutta piristymisen merkkejä sielläkin on havaittavissa. Kaikkein kovimmin maakuntalentojen epävarma tilanne iskee kuitenkin matkailuyrityksiin. Mittavat panostukset kansainväliseen matkailuun eivät tuota toivottua hedelmää, jos täyttä varmuutta lentoliikenteen jatkumisesta ei ole.

-Harmittavasti lentokenttä menee nyt kiinni vielä kaksi viikkoa ilmoitettua aiemmin, kun reittiliikenteen piti toimia alun perin elokuun loppuun asti. Sitten tulee tämä kahden kuukauden tauko kilpailutuksen takia. Tämä tauko on täyttä hallaa meidän toiminnallemme, harmittelee Sotkamon kunnan matkailuasiantuntija Aija Laukkanen.

Matkailualan asiantuntija painottaa, että lentovarmuus on saatava kuntoon. Jos lähimmän maakuntakentän lennot ovat hämärän peitossa, niin tulevia sesonkeja on hankala myydä.

-Lentovarmuus on tällä hetkellä sellainen asia, joka ratkaisee suurempien tilaisuuksien järjestämisen ja kansainvälisen matkailun kehittymisen. Lentovarmuus on asia, joka pitää saada kuntoon. Vaikka lentoja olisi vähemmän, niin niiden varaan pystytään rakentamaan tuotteita, jos lennetään varmasti. Mutta tämä vaan ei toimi, että lennetään seitsemänä päivänä viikossa ja sitten tulee yhtäkkiä 2,5 kuukauden tauko. Tämä vaan ei toimi, Laukkanen huokaa.

Ilmasilta tulevaisuuteen

Maakuntalentojen tiimoilta nousi juhannuksen jälkeen melkoinen myrsky, kun Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen kritisoi maakuntalentoja mediassa. Jolkkonen kirjoitti Finavian mielipiteenä, että lentojen rahoittaminen julkisella tuella on kallista, tehotonta ja aiheuttaa turhia päästöjä.

Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtajat muistuttivat heinäkuussa julkaisemassa vastineessaan maakuntalentojen tuen olevan väliaikainen keino varmistaa, että koronan jälkeen päästään jälleen takaisin markkinaehtoiseen liikenteeseen.

-Koronakriisi on takana ja maakuntien liikematkailu kasvaa nopeasti. Maakuntien lentokentillä on olennainen merkitys, jotta liike-elämän edustajat pääsevät tekemään vientiin tähtäävää kauppaan maailman metropoleihin. Suomen viennistä iso osa tulee maakunnista, eikä yritysten lentomatkustaminen ole loppumassa etäyhteyksien yleistymisen vuoksi. Myös kansainvälinen matkailu Suomeen elpyy ja kasvaa, mikä on myös toivottavaa alue- ja kansantaloudellisesti. Ilman pysyviä lentoyhteyksiä se ei kuitenkaan ole mahdollista.

-Käytännössä lentoliikenteen loppuminen maakuntakentiltä tarkoittaisi negatiivista ilmastovaikutusta autoliikenteen kasvuna matkustuksen siirtyessä henkilöautoihin. Maakuntakentillä ollaan jo nyt varautumassa päästöttömyyteen. Meneillään on esimerkiksi Kokkola-Pietarsaari lentokentällä hankkeita, jotka toteutuessaan mahdollistavat lähivuosina siirtymiseen päästöttömän lentobensiinin käyttöön samalla, kun maakuntakenttien kesken sekä Ruotsin puolelle luodaan sähkölentokoneisiin perustuvaa lähiliikennettä 2020-luvun loppupuolelta alkaen, maakuntajohtajat totesivat vastineessaan.

Kesäkuun loppuun mennessä eniten matkustajia Finavian tilastojen mukaan keräsi Kajaani, jossa oli yli 16 000 lentomatkustajaa. Niin touko- kuin kesäkuussa matkustajia Kajaanin reitillä oli yli 3000, joka tarkoitti keskimäärin yli 60 prosentin täyttöastetta. Yli 10 000 matkustajan rajaan vuoden alkupuoliskolla ylsivät myös Kemi-Tornio ja Joensuu.

Matkustajatilastot Finavian sivuilla

EDIT 3.8. klo 17.30: Lisätty Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen kommentit