Millainen malli sopisi maakuntaveroksi?
Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä perustettavat maakunnat ja niiden päättäjät hamuavat verotusoikeutta. Mutta millainen maakuntaveromalli Suomeen sopisi? Vai sopiiko sellainen tänne ollenkaan?
Veroaste ei saisi nousta, mutta kaikki alueet eivät tule omillaan pärjäämään. Kuntatalolla pidetyssä seminaarissa nousi esiin rahoitusmalleista käydyn keskustelun vähäisyys. Samoin tuotiin puheenvuoroissa esiin se, että maakuntaverosta puhuminen on turhaa ilman maakuntien tasoeroja tasaavaa tulojen tasausjärjestelmää.
-Rahoitusjärjestelmää pitäisi pohtia paljon syvällisemmin, kuin mitä nyt on tehty. Maakuntien verotusoikeudesta ei voida puhua ilman tasausjärjestelmää. Kun tavoitellaan kustannustehokasta toimintaa, niin se edellyttää maakunnallista verotusoikeutta, Kevan Timo Kietäväinen arvioi.
Samoilla linjoilla oli myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Nyt olisi tärkeää miettiä ne seuraavassa hallitusohjelmassa olevat jatkoaskeleet. Toivon tulevassa keskustelussa pohdittavan mikä on meidän kansantalouden ja kasvun näkökulmasta paras vaihtoehto, Riipi toivoi.
Maakuntaveron syvimpään olemukseen pureuduttiin torstaina Kuntatalolla järjestetyssä seminaarissa, jossa esiteltiin Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan-tutkimushanketta. Valmista vastausta ei Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijoillakaan käytettäväksi ollut, mutta naapurimaihin kannattaa katsella oppimismielessä.
Pohjoismaissa montaa mallia
Tutkimushankkeessa on perehdytty siihen, miten Tanska, Ruotsi ja Norja ovat asiat hoitaneet ja millä edellytyksillä. Samoin on etsinnässä minkä tyyppinen maakuntien rahoitusjärjestelmä voisi toimia parhaiten Suomessa, kun huomioidaan itsehallinnon, tehtävien, kannustinvaikutusten ja julkisten menojen hillinnän vaatimukset.
-Tanskassa maakunnat ovat valtion tiukan ohjauksen ja valvonnan alaisina. Maakunnat eivät saa ylittää budjettia, eivätkä tehdä alijäämää, sillä seurauksena on sanktioita. Sanktiot toimivat tehokkaana pelotteena, sillä käytännössä niitä ei ole tarvinnut määrätä, esitteli Tanskan toimintamallia tutkija, yliopiston lehtori, tutkija Lotta-Maria Sinervo.
-Ruotsissa keskeiseksi nousi tasausjärjestelmä, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että maakunnilla on mahdollisuus hoitaa sille annetut tehtävät. Niin Tanskassa kuin Ruotsissa korvamerkittyjen valtionosuuksien määrä oli kasvussa ja se koettiin osin ongelmalliseksi, Sinervo jatkaa.
Norjassa on meneillään kuntia ja maakuntia koskeva reformi, jossa mietitään maakuntien tehtäviä.
-Norjassa menoista 40 prosenttia verotuloilla ja 33 prosenttia valtionosuuksilla. Norjassa maakunnilla on verotusoikeus, joka koskee ansiotuloja ja luonnonvaroja. Luonnonvaroilla on suuri merkitys maakuntien rahoituksille. Verotukselle on asetettu kattoraja ja maakunnat voivat vaikuttaa vain nimellisesti omiin tuloihinsa, Lotta-Maria Sinervo kertoi vuonomaan mallista.
Laesterän synkät luvut
Yle julkaisi aiemmin tällä viikolla Eero Laesterän laskelmat maakuntaverojen suuruudeksi eri puolilla Suomea. Pohjana olivat valtiovarainministeriön vuoden 2016 menojen perusteella laskemat maakunnille tulevat menot ja verotulot. Laskentaharjoituksen luvut olivat syrjäseuduille synkkää luettavaa, sillä maakuntaveron suuruus oli laskettu ilman mitään tasausjärjestelmiä.
Odotetusti Uudellamaalla rahat riittäisivät parhaiten ja siellä laskennallisen maakuntaveron suuruus oli 13,8. Korkein se olisi Kainuussa (30,5) ja tuplaten veroja Uusimaahan verrattuna joutuisivat kuntalaisilta kantamaan myös Pohjois-Karjala (27,9) ja Etelä-Pohjanmaa (28,0).
Oli rahoitusmalli mikä tahansa, niin täysin valmista tuskin heti ensi yrittämällä syntyy. Tämän myönsi myös seminaarissa kommenttipuheenvuoron käyttänyt valtiovarainministeriön edustaja.
-2020-luvun ensimmäiset vuodet tulevat näyttämään miten suunniteltua rahoitusmalli tulee toimimaan käytännössä. Se on kuitenkin varmaa, että mallia joudutaan vähintään hienosäätämään. Jos maakuntaverotus lähdetään ottamaan käyttöön, niin se pitää valmistella hyvin huolellisesti, valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen arvioi.
