Kuva: Kari Långsjö

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut esiin monia kysymyksiä niin käytännön tasolla kuin juridisestikin. Yksi näistä kysymyksistä on sodan vaikutukset julkisiin hankintasopimuksiin.

Suomessa lähtökohtana olemme tottuneet pitämään sitä, että sopimukset ovat voimassa sellaisena kuin ne on tehty (pacta sunt servanda). Kuitenkin sotatilanteen johdosta kiristyneet EU:n talouspakotteet voivat aiheuttaa poikkeuksia tähän periaatteeseen ja näin vaikuttaa myös julkisiin hankintasopimuksiin.

Pakotteet tarkoittavat sitä, että rajoittavien toimenpiteiden kohteena oleville luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit on jäädytettävä. Tämän lisäksi on kiellettyä asettaa mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti näiden saataville tai hyödynnettäviksi. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että pakotelistoilla olevien yritysten tai henkilöiden kanssa ei saa käydä kauppaa eikä tällaisille tahoille saa luovuttaa varoja suoraan tai välillisesti. Käytännössä pakotteet johtavat kilpailutettujen hankintasopimusten jäädyttämiseen eli siihen, että kyseisten hankintasopimusten täytäntöönpano tulee keskeyttää. Näin ollen kyseisiä hankintasopimuksia ei voi käyttää.

HUHTIKUUSSA voimaan tulivat entistä tiukemmat pakotteet. EU:n hankintadirektiivien piirissä olevien julkisten hankintasopimusten tekeminen on kielletty 9.4.2022 alkaen, silloin kun toisena osapuolena on

– Venäjän kansalainen tai Venäjälle sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin;

– oikeushenkilö, yhteisö tai elin, jonka omistusoikeuksista em. yhteisö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia; tai

– em. yhteisön puolesta tai johdolla toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin,

myös silloin kun niillä on yli 10 prosentin osuus kyseisen sopimuksen arvosta tai niistä alihankkijoista, tavarantoimittajista tai yksiköistä, joiden voimavaroja käytetään hyväksi direktiiveissä 2014/23/EU (käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi), 2014/24/EU (klassinen hankintadirektiivi), 2014/25/EU (erityisalojen hankintadirektiivi) ja 2009/81/EY (puolustus- ja turvallisuushankintojen direktiivi) tarkoitetulla tavalla.

HUOMIONARVOISTA on se, että 9.4.2022 voimassa olleita, aiemmin kilpailutettuja hankintasopimuksia kielto tulee koskemaan 10.10.2022 alkaen. Päätöksen mukaan hankintasopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen em. tahojen kanssa on kielletty 10.10.2022 alkaen. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että jäädytettyjä kokonaisuuksia koskevia hankintasopimuksia joudutaan kilpailuttamaan uudelleen lyhyellä varoitusajalla.

Pakotteita koskevat määräykset ovat suoraan sovellettavia, ja ne velvoittavat kaikkia toimijoita EU:n alueella. Kuntien siis tulee ottaa pakotteet huomioon omassa toiminnassaan. Jotta kunta voi varmistua siitä, että hankintasopimukset eivät johda kielletyllä tavalla välillisestikään pakotelistatuille tahoille, tulee riittävällä tarkkuudella perehtyä yrityksen taustalla oleviin henkilöihin ja yhteisöihin. Pakotteiden rikkominen on rangaistavaa rikoslain 46. luvun 1–3. pykälien nojalla. 

Tällä hetkellä muutamat kaupalliset toimijat tarjoavat palvelua, jonka avulla on mahdollista tarkastaa, onko sopimuskumppani pakotteiden piirissä. Koska pakotteet koskevat kaikkia hankintayksiköitä ja valtaosaa hankintasopimuksista, olisi toivottavaa, että saisimme pian käyttöömme kansallisen tahon, jolta olisi helposti sähköisesti saatavilla viimeisin tieto pakotelistatuista tahoista. Tämä olisi toivottavaa hankintayksiköiden oikeusturvan kannalta.

Katariina Huikko, johtava lakimies, Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 5/2022.

Aiemmat Lakiklinikat

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*