Kun ikäluokat pienenevät,opettajien osaamisen laaja-alaisuus käy entistäkin tärkeämmäksi.

Opettajien pedagogiset opinnot ovat kirjavat, sillä yleiset pedagogiset opinnot ovat alkaneet eriytyä toisistaan. Tämä käy ilmi tuoreesta opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opettajankoulutusfoorumin tilaamassa selvityksessä.

Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Jari Lavonen sanoo, että selvityksen tulos otetaan huomioon, kun suunnitellaan opettajien pedagogisia opintoja tulevaisuudessa.

Opettajankoulutus on tunnetusti Suomessa laadukasta ja opettajat kokevat työtään arvostettavan.

Mainos



Korkeakoulut tarjoavat kuitenkin hyvin erilaisia opettajan pedagogisia opintoja.

Lavonen pohtii, että nyt on kysyttävä, mitä menetämme, jos laaja-alaiset, pätevyyden antavat opinnot eriytyvät ja pirstaloituvat.

– On tärkeää miettiä ei vain mitä vaan millä tavalla asioita opiskellaan.

Hän ottaa esimerkin harvaan asutulta alueelta, jossa kamppaillaan koulujen säilyttämisen puolesta.

Mikäli opettajilla ei ole syvällistä ja laajaa pedagogista pätevyyttä, kuinka hyvin he voivat toimia ristiin eri koulutuspaikoissa – lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai kansalaisopistossa?

Hän sanoo, että jos eri koulutuspalvelut halutaan säilyttää, yksi keino on varmistaa opettajien laaja pedagoginen pätevyys.

Kun ikäluokat pienenevät, laaja-alaisuus käy entistäkin tärkeämmäksi.

Koulutuspolitiikkaa ei kehitetä umpiossa. Lavonen huomauttaa, että alan keskustelussa pitääkin ottaa huomioon palaute, jota kerätään niin alan ammattilaisilta, koulutuksen järjestäjiltä ja kunnista sekä opiskelijoilta.

Lavonen mainitsee, että opettajien koulutuksessa osan kursseista voisi järjestää sekaryhmissä, joissa olisi esimerkiksi lukion ja varhaiskasvatuksen opettajia. Silloin tulevat opettajat saisivat kokemuksia eri taustoista ja erilaisia yhteiskunnallisia kytkentöjä.

Tuoreessa selvityksessä kiinnitetään huomiota myös opetusharjoittelun määrään ja luonteeseen.

Lavonen kertoo, että opintoihin sisältyvä harjoittelu hoidetaan Suomessa yleisesti ottaen hyvin ja se kestää hienosti myös kansainvälisen vertailun.

Sen sijaan induktiovaihetta eli aikaa, jolloin opettaja aloittaa uudessa työssään, tulisi parantaa.

Tähän on kiinnittänyt huomiota myös OECD Talis-raportissaan (Teaching and Learning International Survey).

– Opettajien tulevaakin jaksamista auttaisi, jos työn alun mylläkässä hän saisi vahvaa tukea mentoriltaan ja löytäisi omat tapansa toimia.

OECD:n tutkimuksessa selvisi, että suomalaisopettajat ja rehtorit pitävät mentorointia tärkeänä, mutta vain joka viides koulu tarjosi mentoritoimintaa.

Enemmän hyvää kuin huonoa

Suomessa opettajat ovat tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa tutkimusmaissa. Työn hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet.

Tilanne selvisi OECD:n tutkimuksessa.

Opettajat ilmoittavat tarvitsevansa eniten osaamisensa kehittämistä tieto- ja viestintäteknologiassa, oppilasarvioinnin käytännöissä ja erityisoppilaiden opettamisessa.

Yli puolet suomalaisopettajista rajallisen ajan suurimmaksi esteeksi ammatillisen osaamisensa kehittämiselle.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*