Lasten esimerkilliselle kuulemiselle opetuksen tuen tarpeesta kiitosta lainsäädännön arviointineuvostolta – perusopetuslain muutosesitykseen toivotaan tarkennusta arviolle erityisopettajien lisätarpeesta

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausuntonsa perusopetuslain muutosehdotukseen. Lausunnossa jaetaan kiitosta ja toivotaan tarkennuksia varsinaiseen tavoitteeseen, eli kolmiportaisen tuen uudistamisen vaikuttavuuteen.

Lakiehdotuksen tavoitteena on selkiyttää, täsmentää ja yhtenäistää oppilaan saaman tuen muotoja siten, että tukitoimet olisivat valtakunnallisesti yhtenäiset ja selkeät sekä varmistaa riittävät resurssit tukitoimien toteuttamiseen.

Oppilailla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea oppimiseensa sekä ryhmän jäseninä että yksilöinä. Esityksen tavoitteena on vähentää opetushenkilöstön hallinnollista työtä vähentämällä tuen arvioinnissa, päätöksenteossa ja suunnittelussa tarvittavien asiakirjojen määrää.

Arviointineuvoston mukaan esitysluonnoksessa on kuvattu monipuolisesti uudistuksen vaikutuksia. Neuvosto huomauttaa, että esitysluonnoksessa jää epäselväksi, miten nykyinen kolmiportainen tukimalli on todellisuudessa toiminut lasten kannalta ja onko mallin toimivuudesta tutkittua tietoa.

– Tämä hankaloittaa sen arvioimista, onko esitettävä muutos lasten kannalta todennetusti parempi. Arviointinneuvosto katsoo, että esityksessä tulee vielä tarkentaa, kuinka merkittävästi uudistus parantaa lasten asemaa suhteessa nykytilaan, arviointineuvoston tiedotteessa sanotaan.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Lisäksi oppilas voi saada perusopetuslaissa säädetyn oppimisen ja koulunkäynnin tuen rinnalla oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyä yksilökohtaista oppilashuoltoa.

Näin tukea halutaan uudistaa

Lakiesityksen tavoitteena on uudistaa nykyinen kolmiportaista tukea koskeva lainsäädäntö siten, että tuen muodot olisivat valtakunnallisesti yhtenäiset, selkeät ja monipuoliset. Esityksessä selkiytettäisiin oppilaalle annettavien tukimuotojen kokonaisuutta, tuen järjestämisen periaatteita, käytäntöjä ja käsitteitä.

Tavoitteena on, että oppimisen tukea on tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Lisäksi esityksen tavoitteena on vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa.

Taustalla on se, että peruskoulun oppilaista jo joka neljännellä on tehostetun tai erityisen tuen tarve, ja tilastojen perusteella tuen tarpeet näyttävät kasvavan joka vuosi. Esitysluonnoksen perustelutekstin mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä ei tällä hetkellä toimi kaikkialla siten, että oppilaiden oikeudet toteutuvat.

– Useat tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttamisessa voimassa olevien normien mukaisesti on epäselvyyttä sekä huomattavaa alueellista vaihtelua. Se, millaisia konkreettisia tukimuotoja sisältyy tuen eri tasoille, vaihtelee kunnittain ja jopa kouluittain, perusteluissa todetaan.

Käytännössä tuen asiakirjojen ja hallintopäätöksen valmistelu kuormittaa sekä opettajia että rehtoreita. Asiakirjoja koetaan olevan liikaa ja ne ovat keskenään päällekkäisiä, jolloin resursseja karkaa tuen antamisesta moninkertaiseen kirjoittamiseen. Tuen asiakirjoihin myös kirjataan tietoa, joka ei ole oleellista tuen järjestämisen kannalta.

Kiitosta lasten huomioimisesta

Lakiesityksen valmistelussa järjestettiin kuulemisia ja työpajoja eri ikäisille lapsille ja nuorille.

Esimerkiksi vuosiluokille 1-6 osoitetussa kyselyssä ja työpajoissa kysyttiin ja keskusteltiin siitä, millaiset asiat auttavat oppilaita oppimaan ja millaiset asiat tekevät oppimisesta vaikeaa. Näitä pohdittiin suhteessa opettajaan ja muihin koulun aikuisiin, kotona saatavaan apuun, kavereihin, oppimateriaaleihin ja oppimisympäristöihin.

Lausunnossaan arviointineuvosto pitää esimerkillisenä tapaa, jolla lapsia ja nuoria on kuultu ja lisäksi järjestetty tutkijatapaaminen ennen varsinaista lausuntokierrosta.

–Arvioitineuvosto pitää myönteisenä, että esitysluonnoksessa on arvioitu omana kohtanaan lapsivaikutuksia hyödyntäen tutkimustietoa. Lisäksi arvioinnissa on otettu erikseen huomioon lapset, joilla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite sekä arvioitu vaikutuksia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, lausunnossa todetaan.

Mistä erityisopettajien tarve tulee?

Esitysluonnoksen mukaan uudistuksen velvoitteisiin on arvioitu tarvittavan laskennallisesti 150 uutta erityisopettajaa.

– Kun opettajatarvetta on arvioitu, on todettu, että em. erityisopettajat voitaisiin saada vuoden mittaisella tutkinnon täydentämisellä, koska kuntakentältä on ilmaistu tarve kouluttaa esimerkiksi luokanopettajia erityisopettajiksi. 150 uutta opiskelupaikkaa tutkintoaan täydentäville on korkeakoulujen koulutuskapasiteetin vuoksi syytä jaksottaa kolmelle eri vuodelle, esitystekstissä todetaan.

Vuoden kokopäiväinen opiskelu tutkinnon täydentämiseksi maksaa 7 000 euroa/opiskelija. Vuosina 2025–2027 kustannukset katettaisiin hallitusohjelmassa perusopetuksen vahvistamiseen varatusta määrärahasta.

– Rahoituksella saataisiin tutkintojen täydentämisen kautta noin 150 uutta erityisopettajaa kolmelle vuodelle jaksotettuna. Kustannus edellisistä yhteensä olisi n. 1,05 miljoonaa, eli 350 000 euroa vuosittain talousarviovuosina 2025–2027

Lausunnossaan lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulee tarkentaa, miten on arvioitu, että uudistuksen myötä tarvitaan 150 erityisopettajaa ja miten uudet kertoimet on laskettu.

Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että esitysluonnoksen viranomaisvaikutuksissa tuodaan esille arvioinnin epävarmuuksia. Esitysluonnoksen mukaan esimerkiksi yksiselitteistä esimerkkiä kuntakoon mukaisista ratkaisuista ja niiden kustannuksista ei voi arvioida, koska samankokoistenkin kuntien tilanteet, käytännöt ja ratkaisut tuen toteuttamisessa eroavat tällä hetkellä merkittävästi toisistaan.

Lisää aiheesta:

Vaikka joissain kaupungeissa opettajanvirat on helppo täyttää, rekrytointihaasteet piinaavat erityisopetusta ja varhaiskasvatusta koko Suomessa – Aikuiskoulutustuen lakkautuksen pelätään pahentavan tilannetta