Matkailuväki haluaisi siirtää koululaisten kesälomien alkua parilla viikolla. Tämän uskotaan pidentävän kotimaisten kohteiden matkailusesonkia ja osaltaan myös helpottavan matkailuyritysten työntekijäpulaa. (Kuva: Ruka-Kuusamo Matkailu ry)

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys, Suoma ry, haluaa istua tosimielellä pöytään, jossa keskustellaan koulujen kesälomien siirrosta kahdella viikolla eteenpäin. Matkailuväki näkee siirron pidentävän matkailusesonkia ja samalla varmistavan osaltaan työvoiman saannin sesonkikohteissa.

-Kesälomien siirto kahdella viikolla olisi todella tärkeä asia koronasta toipuvalle kotimaiselle matkailulle. Juuri meidän alaa korona on kaikista kovimmin koetellut. Haluamme käynnistää aloitteesta laajan keskustelun erityisesti koulutusalan kanssa, Suoma ry:n puheenjohtaja Maisa Häkkinen toteaa.

Ensimmäistä kertaa ei olla asialla, kun koulujen kesälomien siirrosta keskustellaan. Vuonna 2018 tehtiin elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) aloitteesta selvitys, jossa arvioitiin lomien siirron myötä jatkuvan sesongin merkitsevän matkailualalle yli 200 miljoonan euron lisätuloja.

-Kotimaiset matkailuyrittäjät ovat ajaneet muutosta jo vuosia. Muutostarve ei kosketa vain matkailualaa, vaan kotimaista elinkeinoelämää laajasti ja siksi haluamme käydä avointa ja rakentavaa keskustelua, ja löytää hyödyt jokaiselle osapuolelle.  Erityisen tärkeää on selvittää lapsiperheiden, opiskelijoiden ja koko koulutusalan näkemykset. Avoin dialogi on edellytys aloitteen läpiviemiseksi, mutta Suoma on valmis ottamaan päävastuun sen edistämisestä, lupaa Maisa Häkkinen.

Töitäkin tarjolla

Opiskelijat ovat kotimaisten matkailukohteiden merkittävä työvoimaresurssi. Kun koulut alkavat ennen elokuun puoliväliä, niin moni kahvio, jäätelökioski tai keittiö joutuu kaventamaan aukioloaikojaan, vaikka asiakkaita riittäisi.

-Kansainvälisissä yöpymisissä mitattuna elokuussa on yhtä yöpymisiä kuin heinäkuussa. Kansainväliset turistit tarjoavat nuorille erinomaisen mahdollisuuden kehittää kielitaitoa käytännössä. Nyt korona-aikana myös kotimaisia matkailijoita on ollut liikenteessä loppukesästä selvästi aiempaa enemmän, Häkkinen kertoo.

Kaikilla alueilla matkailuyrittäjät eivät pystyneet vastaamaan täysimääräisesti kotimaisten matkailijoiden palvelutarpeisiin, kun kesätyövoima poistui opintojen pariin.  

-Kun valtaosa kesätyövoimasta poistui opintojen pariin, pahensi se entisestään muutenkin vallinnutta työvoimapulaa ja osaltaan pakotti yrityksiä supistamaan aukioloaikoja ja toimintoja. Tämä taas heikensi elokuun puolivälin jälkeen matkailleiden kotimaisten asiakkaiden palveluita, kertoo Maisa Häkkinen.

Suoma ry aikoo koota aloitteensa taakse laajan rintaman, johon pyydetään mukaan muun muassa maakuntien liittoja, kaikkia matkailualan ja elinkeinoelämän järjestöjä, ammattiliittoja, opiskelijajärjestöjä ja matkailualan oppilaitoksia.

Ei mikään helppo rasti

Kuntaliiton hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta ei ole innostunut koululaisten kesälomien siirrosta. Ainakaan millään pikaisella aikataululla muutokset eivät ole mahdollisia. Varhaiskasvatus, perusopetus, ammattikoulutus, työharjoittelut, lukiokoulutus, ylioppilaskirjoitukset, erilaiset pääsykokeet, vanhempien ja opettajien kesälomat tuovat pakettiin runsaasti erilaisia reunaehtoja.

-Ei se ole oikein realistista ainakaan nopealla aikataululla. Kyseessä olisi niin iso muutos, että se pitäisi tehdä todella pitkällä aikavälillä. Koulujen loma-aikojen muutoksella on vaikutusta moneen asiaa. Se voi tuntua helpolta ratkaisulta, mutta on kaikkea muuta, Päivärinta korostaa.

Kainuun korkeudella ainakin osalla opiskelijoilla olisi kysyntää vielä kesätöihin siinä vaiheessa, kun opiskelut jo kutsuvat.

-Yksittäisiä tapauksia on ollut, joissa on pyydetty loman jatkamista töiden takia. Se on kuitenkin haastavaa järjestää näille opiskelijoille opetus näille opiskelijoille. Koulujen aikainen alkaminen syksyllä mahdollistaa sitten pitkän joulusesongin, jolloin matkailuyritykset tarvitsevat myös työvoimaa, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen huomauttaa.

Pitkät perinteet

Koulujen nykyisillä työ- ja loma-ajoilla on pitkät perinteet. Isot linjat eivät ole vuosikymmenten aikana juuri muuttuneet.

-Meidän koulujen loma-ajat perustuvat agraarikulttuuriin, jolloin lapset tarvittiin koulusta maataloustöihin. Tänä päivänä lapsista alle prosentti osallistuu enää maataloustöihin, mutta loma-ajat ovat yhä samat. Sama on tilanne meidän koulupäivän ajoittumisen suhteen. Se perustuu aikaan ennen sähkövaloa, jolloin päivänvalolla käytiin koulua 8-15, Anssi Tuominen huomauttaa.

Mikään läpihuutojuttu ei koulujen loma-aikojen siirto ole. Mutta kaikki on mahdollista ja osa myös tarpeellista.

-Tämä on isomman keskustelun paikka. On oltava työryhmä, jossa pohditaan kokonaisuutta useista eri näkökulmista. Työvoimapula ja ympäröivän maailman digitalisoituminen eivät voi kuitenkaan olla vaikuttamatta myös koulujen loma-aikoihin, Tuominen pohtii.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*