Pieni syntyvyys on kriisitekijä sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien reaalisen toteuttamisen näkökulmasta.

Kriisikunnan määrittelyn ja kuntajakoselvityksen aloittamisen kriteereinä tulisi taloudellisten mittarien lisäksi olla pieni syntyvyys ja työikäisen väestön alhainen työllisyysaste, osoittaa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toteuttama KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus.

Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa -tutkimus selvitti oikeustieteen, tilastoanalyysien ja haastattelututkimuksen keinoin perustuslaissa turvattujen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaanasutun maaseudun erityisolosuhteissa.

– Nykyisellään kriisikuntakriteerit ovat vain taloudellisia, mutta niistä puuttuu kokonaan esimerkiksi syntyvyys, vaikka juuri pieni syntyvyys kunnassa on suurin yksittäinen kriisitekijä sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien reaalisen toteuttamisen näkökulmasta, tutkimuksessa todetaan.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloustilanne eivät välttämättä tuota perusoikeusongelmia

Tutkijoiden mukaan palveluiden tuottamisongelmat eivät suoraan liity pitkiin etäisyyksiin tai keskity Lappiin ja Kainuuseen.

– Länsi-Suomessa valtatieverkon katvealueilla ihmisten sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen voi kangerrella Lappia enemmän, toteaa julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloudellinen asema eivät sellaisenaan automaattisesti johda ongelmiin sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa.

Ennakkoluulottoman ja viisaan päätöksenteon, yhteisöllisyyttä vahvistavan kumppanuusajattelun ja hyvien toimintamallien avulla perusoikeudet voidaan turvata yllättävän hyvin syrjäkunnissa.

Toisaalta esimerkiksi ammatillisen koulutuksen saatavuus heikkenee kunnan syrjäisyyden kasvaessa.

Tutkijoiden mukaan edessä oleva itsehallintouudistus ei näytä tuovan ratkaisua koulutuksen ja sivistyspalveluiden saatavuuden ongelmiin

– Oikeastaan päinvastoin. Talouden tila ja hallituksen koulutukseen kohdistamat säästöt ovat omiaan lisäämään juuri sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen ongelmia, tutkimuksessa todetaan.

Tutkijat ennakoivatkin sote- ja maakuntauudistuksen, jonka tavoitteet kurottavat niin moneen suuntaan, kohtaavan ristiriitoja sovittaessaan yhteen monenlaisia tavoitteita uudistaessaan alueellista itsehallintoa, varmistaessaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteuttamisen ja toteuttaessaan mittavia julkistalouden säästöjä.

– Julkisen vallan ja viime kädessä valtion tulee aktiivisesti taata perusoikeuksien toteutuminen koko maassa kunnan kokoon katsomatta, korostavat tutkimusta johtaneet oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*