Keväällä kustannushaarukaksi laskettiin 3 – 4 miljoonaa
euroa.

Laskelmat ovat kuitenkin tarkentuneet alaspäin.  Nyt alhaisimmat laskelmat jäävät alle miljoonan.
Toisen asteen lisäkustannuksiksi Oulussa on laskettu ainakin 300 000 – 700 000
euroa vuodessa.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä pitää tällä hetkellä puolta miljoonaa euroa miniminä.

Varautumista vaikeuttaa se, että asiassa on vielä tosi
paljon avoimia kysymyksiä, sanoo controller Jenni-Maria Heikkinen.

Auki ovat muun muassa oppimateriaalien käyttö ja
kuljetuskustannukset.

Kierrätyksestä on esitetty erilaisia näkemyksiä.
Toisaalla on todettu, että lukiolainen tarvitsee kirjojaan koko lukion ajan.

Penttilä kuitenkin huomauttaa, että nykyisinkin lukiolaiset
käyttävät myös kierrätettyjä kirjoja.

– Pakko meidän on muutenkin kierrättää oppimateriaaleja.
Emme millään voi ostaa kaikille aina uusia kirjoja.

– Selvää on tietysti, että eiväthän kirjat montaa
käyttökierosta kestä.

Materiaali myös vanhenee.

Yo-kirjoituksetkin

vaikuttavat


– Kierrätyksen käytännön
toteutuksen haasteena on lisäksi ylioppilaskirjoitukset. Nuoret tarvitsevat
kirjoja ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa.

Penttilän mukaan kierrätyskin on asia, joka selviä vasta ajan
myötä.

– Sähköinen oppimateriaali voi vähitellen ratkaista tämän
kysymyksen, mutta riippuu tietysti siitä, mitä se sitten maksaa, Penttilä
huomauttaa.

Keskustelussa esitetty käsitys, että kustannusten nousu
vähentäisi tietotekniikan käyttöä lukioissa, ei Penttilän mielestä ole
realistinen.

– Ei me sille tielle voida lähteä.

Nykyisin oppivelvollisuusikäisille korvataan koulumatkoja
tietyin ehdoin. Vielä ei ole selvää, miten se koskisi uutta ikäluokkaa. Se
lisäisi kustannuksia, sanoo Heikkinen.

– Kyllä me sitten teemme niin kuin laki määrää kunhan
nähdään, mitä se lopulta sisältää.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä