Eduskunnan päätös korottaa lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa oli melkoinen yllätys ainakin sosiaali- ja terveysministeriölle sekä lain käytännön toteuttamisesta kentällä vastaaville kunnille. Lakialoitteen kustannusvaikutukset jäivät etukäteen täysin selvittämättä, koska kyseessä oli kansanedustajan tekemä lakialoite.

Kuntaliitto on arvioinut lakialoitteen hintalapuksi 40–50 miljoonaa euroa vuodessa. Osa asiantuntijoista on puhunut vielä suuremmista summista. Sitkeästi lakialoitettaan eteenpäin vieneen kansanedustajan käsitys laskun maksajasta on selvä.

-Jos kunnille tulee lisätehtäviä, niin totta kai niihin pitää tulla myös rahoitus. Viimeistään hallitusneuvotteluissa tämä asia on otettava esiin. Nyt kuntien ja STM:n on syytä yhdessä selvittää muutoksesta aiheutuvat kustannukset, lakialoitteen ”äiti” kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto toteaa.

Ja vaikka alkuvaiheessa lakialoitteen myötä lisäkustannuksia syntyy, niin lakialoitteensa läpisaanut kansanedustaja uskoo vahvasti muutoksen maksavan itsensä takaisin.

-Jälkihuollon ikärajan nostaminen 21 vuodesta 25 vuoteen maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti takaisin. Pystymme pitämään paremmin huolta nuorista, Alanko-Kahiluoto uskoo.

Lakialoitteella voi vaikuttaa

Jälkihuollon ikärajan nosto ei tullut normaalia hallituksen viitoittamaa “lakireittiä” sote-valiokunnan käsittelyyn, mutta lakialoitteen tekeminen ja sen puolustaminen on yksi osa suomalaista demokratiaa. Tällä kertaa lakialoite myös meni läpi.

Tiukka työtahti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli myös osasyynä siihen, ettei lakialoitteen taloudellista vaikutuksista vaikutuksista ehditty kuulla asiantuntijoita valiokuntakäsittelyssä.

-Minulla ei ollut opposition kansanedustajana suuria odotuksia lakialoitteen läpimenon suhteen. On ylipäätään hyvin harvinaista, että opposition kansanedustajan lakialoite hyväksytään eduskunnassa, Alanko-Kahiluoto arvioi.

-Meillä oli sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä hallituksen esitys lastensuojelulaiksi. Tammikuussa kun jatkettiin lakien käsittelyä, niin esitin että yhdistetään tämä minun lakialoite hallituksen esitykseen. Tämän valiokunta yksimielisesti hyväksyi. Tämän vuosi saatoin tehdä maaliskuussa ratkaisevassa käsittelyssä esityksen, että lakiehdotukseni hyväksytään hallituksen esityksen yhteydessä, jatkaa kansanedustaja.

Hallituksen tekemien lakiesitysten valmisteluprosessiin kuuluu niin taloudellisten kuin toiminnallisten vaikutusten arviointi.

-Opposition kansanedustajalla ei luonnollisesti ole mahdollisuutta tällaiseen valmisteluun, Alanko-Kahiluoto huomauttaa.

Asiantuntija epäilee vaikutuksia

Kuntaliiton lastensuojelun asiantuntija ei usko ikärajan nostolla olevan suurta positiivista vaikutusta.

-Jälkihuoltoon tulevien nuorten tilanne on monesti siinä mielessä vaikea, että ei sitä vahvemmalla oikeudella sosiaalipalveluihin paljoakaan auteta, arvioi Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen viime viikolla tehdyssä Kuntalehden haastattelussa.

Puustinen-Korhosen mukaan moniin asioihin pitäisi pystyä vaikuttamaan jo peruskoulussa. Mielenterveyden ongelmiin pitäisi saada apua ja sijaishuollon pitäisi olla huomattavasti nykyistä kuntouttavampaa. Avun pitäisi tulla paljon aiemmin kuin jälkihuollossa ja pääasiassa muualta kuin sosiaalipalveluista.

– Kun ollaan jälkihuollossa ja täysi-ikäisiä, niin ei niitä kouluongelmia enää silloin korjata. Ei edes silloin, kun oikeus jälkihuoltoon kestää 25-vuoteen saakka, Puustinen-Korhonen totesi Kuntalehdelle.

Kunnat kaipaavat tietoa

Kunnissa ollaan lakimuutoksen suhteen vielä perin odottavalla kannalla. Se onkin ymmärrettävää, sillä todella moni käytännön asia lain soveltamisen suhteen on vielä avoinna.

-Vielä ei ole ehditty miettiä asiaa lisäresurssien näkökulmasta, mutta se on selvää, että sektorien välistä yhteistyötä on syytä parantaa. Usein ajatellaan, että kun henkilö on lastensuojelun asiakas, niin lastensuojelu hoitaa kaikki, mutta eihän se näin ole. Kyse on aina eri tahojen yhteistyöstä, arvioi Rovaniemen lastensuojelun palveluesimies Kaisa-Maria Rantajärvi.

Lakimuutoksen tarpeellisuutta on kyseenalaistettu eri tahoilta, mutta ainakaan Rovaniemellä ei lakimuutosta tyrmätä suoralta kädeltä.

-Mahdollisista asiakasmääristä ei ole tässä vaiheessa tarkkaa tietoa, kun ei ole tietoa siitä, jatkuuko palvelut automaattisesti ikärajan täyttäville vai kuinka toimitaan. Olipa se ikäraja mikä tahansa, niin aina porukassa on joitain, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea, Rantajärvi huomauttaa.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*