Hallituksen johtortriolla on vielä paljon sovittavaa ennen kuin maakuntauudistus on täyttänyt perustuslain, EU:n , eduskunnan ja puolueiden kenttäväen vaatimukset. (Kuva: VNK/ Laura Kotila)

Hallituksen itse kaatama Hetli Oy, maakunnille pakolliseksi aiottu henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus, on ollut yksi esimerkki siitä, miten valtiovalta haluaa ohjata maakuntien toimintaa.

Keskittäminen on yksi sivujuonne uudistuksessa. Runsas vuosi sitten kenttä antoi lausuntokierroksella murskakritiikin neljälle tukipalvelujen palvelukeskukselle, joiden asiakkaiksi maakunnat haluttiin velvoittaa. Valmistelijoiden taholta niitä puolustettiin voimakkaasti. Kritiikkiin vastattiin, että palvelukeskuksista luodaan maakuntien toimintaa helpottava väline. Maakunnat eivät vain itse ymmärtäneet omaa parastaan.

Nyt hallitus on luopumassa jo toisesta palvelukeskuksesta. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus antoi periksi ja perui hankintojen palvelukeskuksen.

Eihän tässä näin pitänyt käydä

Keskittämistä ja keskushallinnon vahvaa ohjausta koko uudistuksessa on kummasteltu ja vierastettu kentällä pitkin matkaa. Jopa uudistusta tukeneen keskustan kenttäväki on yllättynyt siitä, miten vallanjako on kehittymässä.

Maakuntauudistuksen suuren idean piti olla, että valtaa siirtyy maakuntiin valtiolta. Valmistelun myötä näyttää siltä, että valtaa siirtyy ennen kaikkea kunnista maakuntiin, ja niiden toimintaa valtiovalta aikoo ohjata tiukasti.

Se ei ollut se, mitä keskustan kenttä odotti ja jolle se hurrasi, kun pääministeri Juha Sipilän, kesk., ja silloisen valtiovarainministerin Alexander Stubbin, kok, kesken sovittiin maakunnista ja valinnanvapaudesta.

Palvelukeskukset vain osaongelma

Paikallistason vallan katoaminen ja katoamisen pelko on näkynyt erityisesti sote-palveluissa.

Erityisesi keskustan vahvoilla alueilla, monissa pienissä kunnissa taistellaan paikallisten palvelujen puolesta yksityistämissopimuksin tavalla, joka paikoin vaikeuttaa tulevien maakuntien työtä. Alueuudistuksen keskustalaiset vastuuministerit Anu Vehviläinen ja Annika Saarikko yrittävät hillitä kentän irtiottoja laein, puhein, porkkanoin ja vetoomuksin, mutta eivät saa varauksetonta tukea omasta eduskuntaryhmästäänkään.

Sekä keskustan että kokoomuksen maakuntavaikuttajat vierastavat keskushallinnon pyrkimystä pitää maakunnat tiukassa ohjauksessaan.

Keskittämisen vierastajat ovat varmasti tyytyväisiä, kun kahdesta palvelukeskuksesta luovutaan. Mutta ne eivät olleet ainoat kivet kengässä. Palvelukeskuksia on jäljellä vielä kaksi, ja keskusohjausta nähdään laajasti muutenkin.

Keskittäminen ja monopoli eivät ratkaisu

Hetli Oy oli yksi osoitus erityisesti valtiovarainministeriössä vallitsevasta ajattelusta, että kunnat ja nyt myös maakunnat tarvitsevat entistä tiukempaa ohjausta – tai koordinaatiota, jos sen niin haluaa ymmärtää.

Sirpaleisuus on keskushallinnossa koettu yhdeksi olennaiseksi kuntakentän ongelmaksi. Erityisesti siihen on törmätty ict-alalla.

Keskittämisajattelulle on tullut tukea tiettävästi Sipilältä ja edelliseltä projektijohtajalta Tuomas Pöystiltä.

Mutta kentällä henkilöstö- ja taloushallintopalvelut nähdään bulkkitoiminnaksi, joka ei tarvitse keksittämistä. Niitä varten on olemassa toimivat markkinat, joilla on sekä kuntaomisteisia että yksityisiä toimijoita.

Muutenkaan keskittämistä ja monopolien perustamista ei ole nähty ratkaisuksi.

– Yhteisillä standardeilla ja kriteereillä voidaan varmistaa tarvittava yhteensopiminen, sanoi Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki aiemmin tällä viikolla Kuntalehdessä.

Taustalla EU-ongelma 

Hallitus perusteli Hetlistä luopumista sillä, että yhtiölle ei ole tarvetta, koska maakunnat ovat kehittäneet omia toimintojaan. Päätös tuli vain pari päivää sen jälkeen, kun Kuntaliiton julkistama professori Petri Kuoppamäen selvitys totesi, että yhtiö saattaa olla vastoin EU:n kilpailusäädöksiä ja siten se pitäisi alistaa EU:n arvioitavaksi.

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg totesi torstaina Kuntalehdessä, että Kuoppamäen näkemykset eivät tulleet yllätyksenä.

On selvää, että selvitys ei yksinään kaatanut Hetliä, mutta on vaikea uskoa, ettei se olisi osaltaan vaikuttanut. Alueuudistuksen suhde EU:n säädöksiin on herkkä aihe, josta hallituksella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella on erilainen kanta.

ICT:ssä ja kasvupalveluissa säätöä

Valtioneuvoston päätöksen mukaan ratkaisulla  purkaa Hetli Oy ei ole vaikutusta muihin palvelukeskuksiin. Kuoppamäki pitää  tarpeellisena, että niistäkin laadittaisiin kilpailuoikeudellinen selvitys.

Kuntaliitto kaipaa selvitystä myös jäljellä olevien palvelukeskusten eli Maakuntien tilakeskus Oy:n sekä ict-palvelukeskus Vimana Oy:n asemasta.

Ict-palveluissa kisataan valtion SoteDigi Oy:n ja Vimanan sekä toisaalta sairaanhoitopiireistä lähtöisin olevan UNAn kesken.

Asiassa on lähennytty, mutta taustalla on asetelma, jossa valtiovalta haluaa rakentaa maakuntia sitovia järjestelmiä ja samaan aikaan maakuntia edustavat sairaanhoitopiirit haluavat edetä yhdessä oman mallinsa mukaan.

Keskittämisestä ja hajauttamisesta keskustellaan luultavasti vielä voimakkaasti ennen kuin kasvupalvelut ovat lopullisesti paketissa. Hallituksen viimeksi markkinoima sopu on sen verran ympäripyöreä, että eri tahot etsivät siitä yhtymäkohtia ja riskejä omista näkökulmistaan.

Kovin eläväinen kokonaisuus

Valmius luopua juuri perustetusta yhtiöstä kertoo hallituksen joustavuudesta. Se kertoo myös siitä, että koko maakuntauudistus voi edelleen tuottaa suuria ja pieniä yllätyksiä vielä kesken eduskuntakäsittelynkin ja sen jälkeenkin.

Kysymys siitä, onko kokonaisuus hallituksella hallinnassa, ei ole uusi. Vähitellen kysytään, onko käsittelyssä enää kokonaisuus, kun sen osia vaihdetaan, poistetaan, muutetaan ja lisätään.

Hallituksen päätöstä purkaa Hetli Oy tuskin moni silti moittii.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Erinomainen kirjoitus! Jo otsikko antaa selvän ja totuudenmukaisen kuvan maakunta- ja sote-suunnittelun tilanteesta. Tähän asti kunnat ja Kuntaliitto ovat kovin varovaisesti käsitelleet tätä asia-kokonaisuutta. Kuitenkin kysymyksessä on kkunnallishallinon koko tulevaisuus! Älkää siis antako reformiministerien ja valtion virkamiesten päättää siitä.
    Po. Kuntalehden kirjoitus antaa toivoa siitä että paikallistasolla herätään todellisuuteen – viimeinkin. Asioihin voidaan vielä vaikuttaa ja tahtoa ja voimaa luulisi siihenlöytyvän.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*