Länsimetron odotetaan lisäävän Espoon elinvoimaa ja väestöä merkittävästi. Havainnekuva Keilalahden asemalta. (Kuva: ALA Arkkitehdit)

Espoon kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää erillislainsäädäntöä suurten kaupunkien asemasta itsehallintoalueuudistuksessa.

Esitys on osa Espoon lausuntoa, joka koskee hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi.

Espoon valtuusto käsittelee lausuntoa viikon päästä, maanantaina 25. tammikuuta.

Kaupunginhallitus katsoo, että suurten kaupunkien roolia osana itsehallintoalueita pitää selkeyttää ja tarkentaa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

– Suuret kaupungit ja erityisesti Helsingin seutu poikkeavat esimerkiksi väestöpohjaltaan sekä elinkeino- ja yhdyskuntarakenteeltaan muusta Suomesta. Espoon kaupunki on asukasluvultaan suurempi kuin kolmetoista ehdotetuista itsehallintoalueista ja Uudenmaan maakunta on väestömäärältään 23 kertaa suurempi kuin pienin maakunta, Espoon tiedotteessa sanotaan.

– Itsehallintoalueratkaisun on palveltava myös suurten kaupunkiseutujen kehittämistä, muuten uudistukselle asetetut, erityisesti taloudelliset tavoitteet jäävät toteutumatta. Suurten kaupunkien kasvavat väestöennusteet, segregaatiokehitys, syrjäytymisestä johtuvat ilmiöt ja maahanmuutto poikkeavat muusta maasta.

Espoo korostaa, että on myös kansallisen edun mukaista, että uudistuksessa tavoitellaan suurimpien kaupunkiseutujen osalta elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista.

– Elinvoimaisuuden näkökulmasta työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen. Siksi on arvioitava, voidaanko Ely-keskuksilta siirtää alueellisia tehtäviä suurille kaupungeille. Valmistelussa varmistetaan se, että Helsingin seudun yhteistyörakenteet vastaavat näitä tehtäviä.

Espoo painottaa, että uudistus ei saa kiristää verotusta millään tulotasolla.

– Myöskään kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei voida kiristää. Valtionosuusjärjestelmää on muutettava siten, että sen laskentaperusteista poistetaan itsehallintoelimille siirtyvistä tehtävistä johtuvat tekijät.

– Jos omistuksia siirretään kunnilta itsehallintoalueille, se täytyy tehdä markkinahinnoin. Osana siirtomaksua voidaan ottaa huomioon omistuksiin liittyvien lainojen siirtäminen omaisuuden mukana.

Espoo myös haluaa Uudellemaalle enemmän kuin yhden sote-toimijan johtuen alueen suuresta väestöpohjasta.

– Palvelujen tuottaminen kannattaa organisoida 3–6 alueelle siten, että tuotannossa voidaan hyödyntää olemassa olevia, toimivia markkinoita.

– Sosiaalipalveluissa on tärkeää varmistaa paikallinen tuotanto tuotantoalueiden lukumäärästä riippumatta. Erityisosaamista vaativat pienten asiakasryhmien palvelut voidaan järjestää suuremmilla tuotantoalueilla laadun ja saatavuuden turvaamiseksi, mutta suurten volyymien sosiaalipalvelut kuten ikääntyneiden sosiaalipalvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa paikallisesti, Espoo katsoo.

Lausunnon mukaan sosiaalipalveluita on myös syytä tarkastella suhteessa kunnille jääviin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin tehtäviin. Ruotsin kielen asema on Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalveluissa tärkeä.

Espoon mukaan uudistus on aloitettava asteittain pohjoisesta.

– Näin uudistus aloitettaisiin alueilta, joilla on väestömäärän, riittävän suurten yksiköiden ja taloudellisten resurssien suhteen liian kapeat hartiat ja joissa muutosvalmius on suurin.

Lisää aiheesta:

Isot haluavat omat pelisäännöt

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*