Kuva: Erkka Finér
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta lasten oikeuksien julistuksesta.

Eurooppalaiset lapset vaativat päästä mukaan päätöksentekoon.

Lapset ja nuoret laativat toukokuun alussa järjestetyssä lasten ja nuorten EU-konferenssissa luonnoksen julistukseen, joka muistuttaa lasten oikeuksista.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta lasten oikeuksien sopimuksesta, jonka mukaan lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa.

Silti osa EU-jäsenmaista ohittaa edelleen lapset päätöksenteossa.

– EU-kansalaisista 20 prosenttia on alaikäisiä, mutta heitä ei kuulla päätöksenteossa. Jos puhuisimme mistä tahansa muusta ryhmästä, se olisi rikos ihmisyyttä vastaan, sanoo Hämeenlinnan nuorisovaltuuston hallituksen puheenjohtaja, Joona Gynther sanoo.

Gynther on yksi Romanian Bukarestissa järjestettyyn konferenssiin osallistuneista.

EU-puheenjohtajana toimiva Romania ja Unicef järjestivät tapahtuman Romanian lasten hallituksen kutsusta. Alaikäisten osallisuutta saapui pohtimaan lapsia ja nuoria lähes 20 EU-maasta.

He luovuttivat julistuksen Romanian pääministerille.

Julistus esittää, että lasten kuulemista päätöksenteossa alettaisiin seurata EU-maissa.

Lapset ehdottavat, että vaikuttamiseen kasvatettaisiin kotona, kouluissa ja yhteiskunnassa. Vanhempien pitäisi rohkaista lapsia kotona toimimaan osana yhteisöä ja koulujen tulisi opettaa osallistumaan yhteiskunnallisiin asioihin.

Lapsilla pitäisi olla vaikutusmahdollisuuksia hallinnon kaikilla tasoilla niin kotimaassa kuin Euroopan unionissakin.

– Mikään hallinnon taso ei ole liian suuri tai pieni ottamaan meidät huomioon. Kaikki ongelmat voidaan selittää lapsille ymmärrettävällä tavalla, julistuksessa todetaan.

Maiden välillä isoja eroja

Lasten osallisuutta koskevat oikeudet on kirjattu Euroopan unionin perussopimukseen. Euroopan komission selvitys vuonna 2015 kuitenkin paljasti suuria eroja EU-maiden välillä lasten osallisuudessa.

Eurochildin ja Unicefin vuonna 2018 tekemän kyselyn perusteella vain 43 prosenttia eurooppalaislapsista uskoo, että EU tekee heidän elämästään paremman.

Vain 14,6 prosenttia kokee, että aikuiset kuuntelevat heidän näkemyksiään heitä koskevissa päätöksissä. Kyselyyn vastasi 20 000 lasta ympäri Eurooppaa.

– Suurin yksittäinen syy, miksi nuoret eivät äänestä, on että politiikka tuntuu olevan liian kaukana, Joona Gynther sanoo.

– Meillä Suomessa tilanne on erinomainen, mutta olemme pieni osa EU:ta. Monessa muussa paikassa tilanne on huono.

Lasten vaaleissa harjoitellaan äänestämistä

Tänä keväänä suomalaislapset saavat harjoitella äänestämistä kymmenissä kunnissa.

Noin 30 kuntaa järjestää lasten vaalit europarlamenttivaalien yhteydessä. Virallisten vaalikoppien lähelle pystytetetään lasten vaalipisteet, joilla lapset voivat aikuisen opastuksella antaa äänensä valitsemalleen eläinhahmolle.

Lasten vaalien keksityt ehdokkaat, Kiira Kettu, Peppi Poro, Kaapo Karhu, Into Ilves, Pasi Pöllö vai Helmi Hevonen kisaavat siitä, kuka pääsee matkalle Eurooppaan.

Idea sai alkunsa Porista vuoden 2017 kuntavaaleissa. Nyt tapahtumaa organisoivat Suomen Nuorkauppakamari, Porin kaupunki ja Kuntaliitto.

Lasten vaalit pyrkii tekemään äänestämisestä kaikkien yhteisen tapahtuman.

Ajatuksena on, että hyvät kokemukset äänestämisestä innostavat äänestämään myöhemminkin. Äänestämisen harjoittelulla vahvistetaan aktiivista kansalaisuutta ja kannustetaan osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Esimerkiksi Lapinjärvellä lapset saavat äänestää kevään eurovaaleissa ensimmäistä kertaa. Lasten vaalit järjestetään kunnassa lasten omasta aloitteesta.

Vaalien alla lapinjärveläinen europarlamentikkoehdokas Christoffer Hällfors (RKP) kiertää kunnan kouluja ja vastaa lasten äänestämistä, vaaleja ja Eurooppaa koskeviin kysymyksiin.

Juttua korjattu 17.5. klo 8.10: Tänä vuonna tulee 30 vuotta lasten oikeuksien sopimuksesta, ei lasten oikeuksien julistuksesta. Julistus annettiin vuonna 1959.  Sopimus sitoo valtiota oikeudellisesti, julistus ei sido.

Lue myös:

”Nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, aikuiset blokkaavat” – nuorten osallisuudelle luodaan laatukriteerejä

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*