Kuva: Ville Miettinen
Valtuustoissa pitäisi puhua enemmän, sanoo Vaalan valtuustossa ensimmäistä kauttaan istuva Niina Välinen.

 Vaalalainen Niina Välinen lähti kuntapolitiikkaan halusta kehittää kuntaansa. Turkulainen Saara Ilvessalo haluaa parantaa maailmaa.  Seppo Halonen Iisalmesta havahtui haluun vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.

 

Vaalan ensimmäisen kauden valtuutettu Niina Välinen, kesk., 27, yllättyi huomatessaan, kuinka kapeaksi valtuutetun rooli osoittautui.

– Ennalta odotin, että valtuutetut ja muut luottamushenkilöt osallistuisivat tiiviisti myös asioiden valmisteluprosessiin eli toiminta olisi valiokuntamallin mukaista. Luottamushenkilöt eivät kuitenkaan osallistu asioiden valmisteluprosessiin lautakunnissa.

Kun valtuutettu vain ottaa kantaa valmiisiin esityksiin, ei siinä paljon koe vaikuttavansa. Muutosehdotuksiakin tulee Välisen mukaan kovin harvoin.

niinavalinen
Niina Välinen on kokenut olonsa valtuutettuna toisinaan kumileimasimeksi.

Ehkä enemmän hän kokee vaikuttaneensa tarkastuslautakunnan jäsenenä.

– Me tutustumme kunnan toimintaan eri tavoin, ja kun kiinnitämme huomiota asioihin, jossain vaiheessa ne tulevat valmistelussa ja päätöksenteossa esiin ja asioille tapahtuu jotain, Välinen kertoo.

– Tarkastuslautakunnassa me tutustumme kunnan toimintaan monipuolisesti ja teemme omat huomiomme toiminnoista. Arviointikertomuksen kautta saamme välitettyä tiedon eri viranhaltijoille, luottamushenkilöille sekä muille kiinnostuneille. Esimerkiksi Vaalassa tarkastuslautakunta sai lausunnollaan aikaan kouluruokalan tähteiden myymisen eteenpäin eläkeläisille edulliseen hintaan, Välinen kertoo.

Välinen olisi halunnut konkreettisesti mukaan kunnan kehittämiseen asioiden valmistelussa, mutta lopputuloksena on vähän kumileimasinmainen olo. Se ei kuitenkaan vienyt mielenkiintoa kuntapolitiikkaan.

– Mutta on tästä kokemuksesta ollut hyötyä. Nyt tietää enemmän, miten asiat etenevät ja miten voi yrittää vaikuttaa myös kansalaistoiminnassa.

Valtuusto saisi keskustella enemmän

Omaan asemaansa valtuustossa Niina Välinen sanoo olevansa ihan tyytyväinen.

– Minuun suhtaudutaan samalla tavalla kuin muihinkin valtuutettuihin, vaikka olen selkeästi tällä hetkellä ainut nuori varsinainen valtuutettu Vaalassa.

Suuri osa valtuutetuista on pitkän linjan uranuurtajia.

– Oma vahvuuteni on samaan aikaan käytävät yliopisto-opinnot, jotka pitävät minut ajan tasalla, kun esimerkiksi energiapolitiikassa tapahtuu paljon nopealla aikavälillä.

Välinen toivoisi valtuustoon enemmän keskustelua ja keskittymistä itse asioihin.

– Kunnanvaltuustossa päätetään kuitenkin hyvin paikallisista asioista ja kaikki luottamushenkilöt haluavat varmasti päätösten olevan kuntalaisten edun mukaisia. Tällöin toivoisi, etteivät puoluerajat ja henkilökemiat vaikuttaisi päätöksentekoon.

Hänen mukaansa usein päädytään keskustelemaan epäolennaisuuksista, kuten käsittelyjärjestyksen laillisuudesta.

– Tärkeintä on, että luottamushenkilöt ovat aktiivisia, keskustelevat ja ovat kiinnostuneita päätettävistä asioista. Silloin demokraattinen päätöksenteko voi kehittyä.

 

Ehdokkaaksi Välinen päätyi jo 2008 vaaleissa, kun paikallinen keskustan johtohahmo häntä pyysi. Valtuustoon äänet riittivät 2012 vaaleissa.

Välinen ei varauksetta suosittelisi kuntapolitiikkaa kavereilleen.

– Pitää olla poliittisesti orientoitunut ja haluta vaikuttaa.

Halu parantaa maailmaa toi mukaan

 

Turkulainen vihreä ensimmäisen kauden valtuutettu Saara Ilvessalo, 27, suhtautuu politiikkaan intohimoisesti.

Hän toimii muun muassa Vihreiden nuorten ja opiskelijoitten VINOn puheenjohtajana ja on ollut ehdokkaana myös euro- ja eduskuntavaaleissa ja aikoo pysyä politiikassa.

Politiikkaan hänet toi mukaan halu antaa panoksensa maailman parantamisessa erityisesti ympäristöasioissa.

saarailvessalo
Saara Ilvessalo lähti kuntapolitiikkaan intohimosta politiikkaan ja rakkaudesta Turkuun.

Kuntapolitiikkaan hän kertoo tulleensa mukaan paitsi yleisestä vaikutushalusta ja poliittisesta kiinnostuksesta, myös rakkaudesta kotikaupunkiinsa.

– Oli paljon asioita, joihin halusin vaikuttaa, muun muassa liikennekysymyksissä.

Kuntapolitiikan hän kokee oleelliseksi osaksi poliittista toimintaansa. Hän sanoo oppineensa siinä paljon politiikan käytännöistä.

Yllättävää on ollut retoriikka.

– Joskus olen ihmetellyt populistista retoriikkaa, mutta sitähän tapaa myös valtakunnan politiikassa.

Kuntapolitiikka ja valtakunnan politiikka täydentävät toisiaan, hän sanoo.

– Esimerkiksi kiky-sopimukseen sai ihan erilaisen näkökulman, kun selvisi, että se maksaa Turulle 14,5 miljoonaa euroa.

Ilvessalon mukaan politiikassa valtaa saa, jos sitä haluaa ja osaa ottaa. Vallan haltijoiksi hän laskee henkilöt, jotka ovat nousseet ryhmissään keskeisiin asemiin.

– Kaikki, jotka toimivat aktiivisesti, pääsevät käyttämään valtaa, hän uskoo.

Ilvessalo on muun muassa Turun rakennuslautakunnan puheenjohtaja. Siinä tehtävässä hän kokee vaikuttavansa paljonkin kuntalaisten elämään.

Ilvessalo on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Hän on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen oikeustieteellisen Itämeri-tutkimuksen toiminnanjohtaja. Hänet on jo asetettu ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa.

 

 

Kokonaisuuden näkeminen vaikutti

Iisalmen valtuustossa kokoomuksen ryhmässä ensimmäistä kauttaan istuva haastemies Seppo Halonen, 52, kertoo hankkiutuneensa ehdokkaaksi oma-aloitteisesti. Aiemmin hän ei ole ollut mukana politiikassa, mutta sitten tuli halu vaikuttaa asioihin, jotka hän kokee itselleen tärkeiksi.

– Otin yhteyttä puolueeseen ja kyselin mahdollisuuksia.

Vastaanotto oli hyvä, hän päätyi ehdokkaaksi ja tuli myös valituksi.

– Yllättäen minulle todella tärkeistä asioista on tullut vähemmän tärkeitä, kun joutuu miettimään kokonaisuutta, hän kuvaa kokemuksiaan kuntapolitiikassa.

seppohonkanen
Seppo Halonen hankkiutui oma-aloitteisesti ehdokkaaksi.

Lautakuntatoiminnan hän kokee mielenkiintoiseksi.

– Mutta valtuuston kokoukset ovat joskus jopa turhaa jaarittelua.

Halonen on koulutuslautakunnan varsinainen jäsen sekä varajäsen teknisessä ja vapaa-ajan lautakunnissa sekä Ylä-Savon sote-kuntayhtymän hallituksessa.

Tärkeimmiksi vallan paikoiksi hän kokee kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan.

– Mutta tärkeitä asioita opetuslautakunnassakin käsitellään.

Artikkeli on julkaistu  Kuntalehdessä 11/2016. Nettiversio on hieman lyhennetty.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä