Kuntavaalit ovat ennen kaikkea henkilövaalit. (Kuva: Sonja Eloranta)

Joka kolmannen suomalaisen puoluevalinta vaihtelee eri vaaleissa. Vaihtamisinto vaalien välillä on lievässä kasvussa, ilmenee Kuntaliiton toteuttaman kuntalaiskyselyn alustavista vastauksista.

Maaliskuussa 2017 toteutetun kyselyn alustavat tulokset perustuvat 4 000 kuntalaisen vastauksiin. Etenkin neli-kuusikymppiset ovat herkkiä vaihtamaan puoluetta. Ikäryhmissä 40–49 vuotta ja 50–59 vuotta näissä ikäryhmissä yli 40 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä ehdokkaita eri puolueista eri vaaleissa.

Johdonmukaisesti samaa puoluetta äänestäviä löytyy eniten yli 70-vuotiaiden ikäryhmästä.

Noin kaksi kolmesta ilmoittaa äänestävänsä aina tai pääsääntöisesti samaa puoluetta tai ryhmittymää.

 

Kuntavaalit ovat vahvasti henkilövaalit

Suomessa kuntavaalit ovat vahvasti henkilövaalit. Verrattaessa eri asioiden tärkeyttä asteikolla ”ei lainkaan tärkeä – hyvin tärkeä”, suuri enemmistö kyselyyn vastanneista pitää tärkeimpänä kuntavaaleissa äänestämisen valintakriteerinä tiettyä henkilöä, seuraavaksi suosituin valintakriteeri on puolue.

– Henkilön merkitystä korostavat eniten 40–59 -vuotiaat ja puolueen merkitystä yli 70-vuotiaat vastaajat. Oman kylän tai kunnanosan edustajan ehdokkuus, ikä ja sukupuoli merkitsevät äänestyspäätöksessä vähemmän, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

– Oman kylän tai kunnanosan ehdokkaan merkitystä korostetaan ikäihmisten keskuudessa sekä pienissä kunnissa selvästi enemmän kuin nuorimmissa ikäluokissa sekä suurissa kaupungeissa.

 

Äänestämistä pidetään tärkeimpänä
vaikuttamisen muotona

Kuntavaaleissa äänestämistä pidetään edelleen tärkeimpänä oman kunnan asioihin vaikuttamisen muotona. Yhteensä 71 prosenttia Kuntaliiton kuntalaiskyselyyn vastanneista henkilöistä on tätä mieltä. Aiempiin vastaaviin kyselyihin verrattuna kuntavaaleissa äänestämisen tärkeys on vahvistunut kuntalaisten mielipiteissä.

Käynnissä olevan ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskysely on lähetetty 32 000 kuntalaiselle 40 kuntaan. Tutkimuskunnat edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilla Suomea ja tulos on edustava koko maan tasolla.

Nyt seitsemättä kertaa toteutettavassa kuntalaiskyselyssä kartoitetaan kuntalaisten näkemyksiä palveluista ja kuntien toiminnasta. Kysely on toteutettu ensimmäistä kertaa vuonna 1996. Lopulliset tulokset äänestyskäyttäytymiseen liittyvistä mielipiteistä ja kyselyn muista vastauksista julkaistaan myöhemmin kevään ja kesän aikana.

Ennen vaaleja kyselyissä saadaan tyypillisesti korkeita äänestysaikomusprosentteja, jotka eivät konkretisoidu vaalien äänestysprosentteina (taulukko ARTTU2-kyselystä):

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*