Valtuustojen kokoontumistiheydessä suuria eroja - Juankoskella vain kaksi kokousta vuodessa
Selvitykseen osallistuneissa kunnissa valtuusto kokoontui keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa. Kuva Espoon valtuustosta. (Kuva: Seppo Haavisto)
Kunnanvaltuustot kokoontuvat Suomessa keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa, käy ilmi Kuntaliiton selvityksestä. Kuntakohtaiset erot ovat suuret: Juankoskella valtuusto kokoontui kaksi kertaa ja Helsingissä kaksikymmentäyksi kertaa.
Kuntaliitto selvitti valtuustojen ja hallitusten kokous- ja työskentelykäytäntöjä kyselytutkimuksessa, joka toteutettiin keväällä 2016. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 223 kuntaa, eli vastausprosentti oli 71.
Kuntaliiton selvitykseen osallistuneiden kuntien vastausten perusteella kuntien valtuustoissa on keskimäärin kymmenen päätettävää asiaa per kokous ja 81 päätettävää asiaa vuodessa. Vuotta 2015 koskevien tietojen perusteella päätöksiä tehtiin eniten Helsingissä, jossa valtuusto käsitteli 319 asiakohtaa. Vähiten käsiteltäviä asiakohtia oli Hämeenkyrön ja Juankosken valtuustoissa, joissa molemmissa oli vuoden aikana 20 käsiteltävää asiaa.
Valtuuston kokous kestää tyypillisesti 1–2 tuntia. Etenkin lyhyet kokoukset ovat lisääntyneet. Muutos on merkki siitä, että kokouksissa käsiteltäviä asioita valmistellaan entistä enemmän etukäteen, esimerkiksi valtuustoryhmien sisäisissä neuvotteluissa tai iltakouluissa.
Kunnanhallitus kokoontuu keskimäärin 21 kertaa vuodessa
Kunnanhallitukset pitävät keskimäärin 21 kokousta vuodessa ja käsittelevät jokaisessa kokouksessa noin 15 asiaa. Hallituksen kokous kestää yleensä 2–3 tuntia.
– Kuten valtuustojen, myös hallitusten kokousten pituuteen vaikuttaa se, missä määrin kokousasioita on käsitelty etukäteen käydyissä keskusteluissa. Kunnanhallituksen jäsen käyttää kokouksiin vain runsaan kymmenesosan kaikesta luottamustehtävän hoitamiseen käyttämästään ajasta. Suuri osa työstä tehdään siis muualla kuin kokoussalissa, selvityksen tehnyt erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen toteaa.
Kunnanhallitusten kokousasioista
kaksi prosenttia sotea
Valtakunnallista kyselyaineistoa täydennettiin lisäksi analysoimalla kunnanhallitusten kokouspöytäkirjojen asiakohtia yhteensä 40 kunnassa, jotka kuuluvat Kuntaliiton koordinoimaan ARTTU2-tutkimusohjelmaan. Kunnat edustavat kattavasti koko maata pienoiskoossa.
ARTTU2-kuntien hallitusten kokouspöytäkirjojen analyysista käy ilmi, että suurin osuus eli 37 prosenttia kunnanhallitusten asioista koskee kunnan hallintoa, johtamista ja demokratiaa. Talouteen liittyvät asiat vastaavat puolestaan 14 prosenttia käsiteltävistä asioista.
– Tämä on luonnollista, koska kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, analysoi Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen.
Yhteensä 23 prosenttia ARTTU2-kuntien kunnanhallitusten käsittelemistä asioista koskee yhdyskunta- ja ympäristötoimialaa. Asiakohdista noin kaksi prosenttia liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
– Sote- ja maakuntauudistus siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kunnilta maakunnille. Tulosten perusteella uudistus ei ole tuomassa kuntien hallitusten kokousten aiheisiin suurta muutosta. Kuitenkin muutokset pakottavat kuntia kehittämään hallitustyöskentelyä yhä strategisempaan suuntaan. Kunnan edunvalvonnan rooli suhteessa sosiaali- ja terveyspalveluihin nousee yhä tärkeämmäksi, toteaa Majoinen.
