Naisten osuus kuntavaaliehdokkaissa kääntyi laskuun viime vaaleissa, samoin läpi päässeiden naisten osuus.

Sukupuolikiintiöt ehdokasasettelussa herättivät keskustelua myös Kuntien naisvaikuttajafoorumissa Kuntatalolla tällä viikolla.

Pitkän uran kunnanjohtajana tehnyt Kaarina Daavittila kehottaa heittämään koko ajattelun ympäri: Entä jos lähtisikin kuntavaaliehdokkaiden etsimisessä siitä, että ensin haetaan naisia?

– Äänestäjät kyllä äänestäisivät naisia, jos puolueissa älyttäisiin nostaa naisia ehdolle riittävästi, Daavittila perustelee.

Hän muistuttaa, että ehdokkaat valitaan usein pienistä kuntapoliitikkopiireistä ja arvioi, että kunnallisjärjestöissä asetelma voi olla lähtökohtaisesti miesmäinen.

– Osaavat miehet tulevat kyllä valituiksi, mutta naisten kohdalla voi olla vaikeampaa. Jos lähtisikin siitä, että ensin haetaan naisehdokkaita ja loput paikat täytetään miehillä, eikä toisin päin kuten nyt tapahtuu, Daavittila ehdottaa.

Naisten osuus kunnallisvaalien ehdokkaista kasvoi vuoteen 2008 saakka, jolloin naisia oli ehdokkaista 40,4 prosenttia. Viime vaaleissa, 2012, naisten osuus putosi ja oli 38,8 %.

Lue myös: Itsekritiikki jarruttaa naisten innokkuutta hakea kunnan johtoon

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä