Kunnallinen kansanäänestys pakkoliitosten pohjaksi
Kuntarakennelain muutos lähtee tammikuun aikana lausunnoille kuntiin. Hallitus päätti muuttaa uutta kuntarakennelakia elokuussa perustellen muutosta yhdyskuntarakenteen eheyden, alueiden elinvoiman ja tehokkaiden palvelujen turvaamisella.
Tarkoituksena on lailla lisätä valtioneuvoston toimivaltaa kuntaliitoksista päätettäessä.
Kuntauudistuksesta tilannekatsauksen perjantaina pitäneen ministeri Henna Virkkusen, kok., mukaan valtioneuvoston liitosratkaisut voisivat koskea noin 10–11 kaupunkiseutua, joissa on noin 25 kuntaa.
Valtiovarainministeriö voisi lain mukaan teettää seuduilla erityisen kuntajakoselvityksen, jos kunta täyttää neljä viidestä laissa määritellystä kaupunkiseutuperusteesta. Perusteet koskevat maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja talouteen liittyviä kysymyksiä.
Tavoitteena ovat elinvoimaiset kunnat sekä alueellisesti eheän yhdyskuntarakenteen mukainen kuntakenttä. Kunnat muodostuisivat työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta.
Erityinen kuntajokaselvitys voitaisiin myös tehdä, jos keskuskunnan ja yhden tai useamman kunnan yhdistää yhteinen keskustaajama, ja jos kuntarajat ylittävä keskustaajama vaikuttaa oleellisesti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen.
Kuntajakoselvittäjän liitosesitys menisi kuntien päätettäväksi. Mikäli kunnat eivät hyväksy liitosesitystä, se menee valtioneuvoston käsittelyyn. Jos asia käsitellään valtioneuvostossa, koko alueella järjestetään kunnallinen kansanäänestys. Sen järjestäminen on edellytys sille, että valtioneuvosto voi tehdä kuntaliitoksesta päätöksen. (KL)
