Kunnanvaltuutettuja kolmannes eurovaaliehdokkaista
Kuva: Ville Miettinen
Huhtikuussa järjestetyt eduskuntavaalit ovat haasteena tämänkertaisten EU-vaalien äänestysaktiivisuudelle, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.
Joka kolmas europarlamenttivaalien ehdokkaista istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Europarlamenttiin hakee yhteensä 269 ehdokasta, joista 92 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin.
Europarlamenttivaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 73 kunnasta. Kunnanvaltuutettuna toimivia ehdokkaita on 43 kunnasta. Helsingin kaupunginvaltuustosta on ehdolla europarlamenttiin 11 valtuutettua, Turusta viisi ja Espoosta, Jyväskylästä, Kajaanista, Kotkasta, Oulusta, Porista, Tampereelta ja Vaasasta kustakin neljä valtuutettua.
Kunnanvaltuutettujen osuus EU-vaaliehdokkaista on suurimmillaan 50 001 – 100 000 asukkaan kunnissa, joissa 60 prosenttia ehdokkaista on myös kunnanvaltuutettuja.
EU-vaaleihin ehdolle asettuneista kunnanvaltuutetuista 17 toimii kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa, heistä kolme valtuuston puheenjohtajana ja kolme hallituksen puheenjohtajana.
– Eduskuntavaalien tapaan myös EU-vaalit houkuttelevat kunnanvaltuutettuja asettumaan ehdokkaiksi. Kuntakokemusta tarvitaan myös europarlamentissa, sillä EU vaikuttaa tavalla tai toisella merkittävään osaan kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo tiedotteessa.
Ehdokkaista 81 eli 30 prosenttia oli ehdokkaana myös tämän kevään eduskuntavaaleissa ja heistä 15 valituksi tulleita kansanedustajia. Europarlamenttiin ehdolla olevista nykyisistä kansanedustajista kaikki 15 toimivat myös kunnanvaltuutettuina, heistä viisi myös valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa.
– Suomessa on mahdollista toimia luottamustehtävässä useammalla tasolla samaan aikaan: esimerkiksi kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja kunnanvaltuutettuna. Tämä on pohjoismaisittain ainutlaatuista, Pekola-Sjöblom toteaa.
Suomesta valitaan europarlamenttiin 13 edustajaa. Äänestysprosentti viime vaaleissa on ollut hieman alle 40:n tietämissä. Marianne Pekola
Sjöblom uskoo, että huhtikuun eduskuntavaalit ovat haaste EU-vaalien äänestysaktiivisuudelle.
– Vuonna 1999 oli vastaavanlainen tilanne, kun EU-vaalit osuivat samalle keväälle eduskuntavaalien kanssa. Tuolloin äänestysprosentti jäi 31,4 prosenttiin, mikä on EU-vaalihistoriamme heikoin tulos.
Edellisissä vaaleissa vuonna 2014 äänestysaktiivisuus Suomessa oli 39 prosenttia, eli selvästi alempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Tanskassa äänestysaktiivisuus vuonna 2014 oli 56 prosenttia ja Ruotsissa 51 prosenttia.
