.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.Section1
{page:Section1;}

Kuntalaki on myös jatkossa pikemmin mahdollistava kuin
sääntelevä, jos tänään luovutettu luonnos kuntalain uudistukseksi toteutuu.

 

Esityksen mukaan kunta voisi esimerkiksi päättää valtuuston
koosta asukaslukuun sidotun alarajan puitteissa.

 

– Laki mahdollistaa sen, että valtuustojen koot pienenevät,
toteaa lain valmistelussa mukana ollut Kuntaliiton johtava lakimies Heikki
Harjula Kunta.tv:n haastattelussa.

 

Äänestysikäraja ei ole muuttumassa mihinkään 18 vuodesta,
mutta vaalikauteen esitetään muutosta.

 

– Kunnallisvaalit pidettäisiin huhtikuussa ja valtuustojen
toiminta alkaisi kesäkuussa. Tämä tarkoittaisi että nykyisten valtuustojen
toiminta jatkuisi muutamalla kuukaudella, Harjula kertoo.

 

Harjulan mukaan kuntien työntekijöiden rooli kuntien
hallinnossa on herättänyt runsaasti keskustelua erityisesti siitä, kuinka
laajasti kunnanhallituksessa kuntakonsernin jäsen voi olla

 

– Esitys lähtee siitä, että kunnanhallituksen
puheenjohtajistoonkaan ei voitaisi valita kuntakonsernin palveluksessa olevia
henkilöitä. Nykyään rajoitus on, että enemmistön pitää olla kuntakonsernin
ulkopuolelta. Tämä olisi lisärajoitus

Heikki Harjulan haastattelu Kunta.tv:ssä

 

Lue myös:

Kuntalain uudistus kehittää kuntien toimintaa

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä