Lehdet: Hallituksen kyky valmistella päätöksiä epäilyttää

Hallituksen päätös luopua loppusuoralla olleesta perhepaketista vetoamalla tarkistettuihin laskelmiin sen vaikutuksista ei sanomalehtien pääkirjoitusten mukaan herätä luottamusta hallituksen kykyyn valmistella päätöksentekoa.

Perhepaketti ei olisikaan lääkinnyt kestävyysvajetta vaan päinvastoin se olisi tuonut 60 miljoonan euron lisäkulut vuodessa.

– Säästöpäätösten kannalta on hälyttävää, mikäli valmistelu ja vaikutusarviot heittävät näin pahasti häränpyllyä. Perhepaketti herättää oikeutetun kysymyksen, onko myös muita säästöpäätöksiä tehty vajavaisesti, tiistain Kalevan pääkirjoituksessa todetaan.

Kymen Sanomien mukaan on mielenkiintoista, että ”Antti Rinteen (sd) valtiovarainministeriön laskelmat vasta nyt osoittivat, että ratkaisuista olisikin seurannut lisää menoja eikä mitään vaikutusta kestävyysvajeeseen”.

– Yhdistyykö huonoon päätöksentekokykyyn myös huonoa valmistelua? Kymen Sanomien pääkirjoituksessa kysytään.

Helsingin Sanomat pitää pääkirjoituksessaan hallitusta jo henkisesti luovuttaneena mutta muistuttaa, että uudistustarve ei katoa, vaikka hallitus kohta vaihtuu.

– Olisi hyvä, jos seuraava hallitus kykenisi perhepolitiikassa laadukkaampaan valmisteluun, HS kirjoittaa.

Etelä-Suomen Sanomat muistuttaa, että perhepaketin ei alun perin ollut tarkoitus olla säästökeino vaan siitä piti tulla uudistus, jolla äidit saataisiin nopeammin hoitovapaalta töihin.

Lehden mukaan perhepaketin kaatumista kalkkiviivoilla vauhdittivat lähestyvät eduskuntavaalit.

– Hallitus ei halunnut antaa oppositiolle helppoa vaalitäkyä uudistuksesta, johon se oli itsekin menettänyt uskonsa ja jonka gallupjohtaja keskusta oli jo luvannut peruuttaa heti hallitusvaltaan päästyään, ESS kirjoittaa.

Myös Lapin Kansa huomioi tulevien vaalien vaikutuksen hallituksen päätöksiin ja sanoo perhepaketissa käyneen niin, että fantastiselta näyttänyt uudistus alkoikin näyttää perheiden valinnanvapauden riistolta.

Lehti kuitenkin pohtii, oliko valittu taktiikka oikea.

– Vaalitaktikointi kuuluu politiikantekoon, mutta toimiiko se tässä taloustilanteessa, missä kipeät, rakenteelliset muutokset odottavat tekijäänsä? Olisiko parempaa taktikointia osoittaa kansalle se, että hallitus kykenee vaikeisiin päätöksiin kuin se, ettei siitä ole niiden tekijäksi? Lapin Kansa kysyy.