Pohjois-Karjalan maakunnallinen sote-valmistelu etenee vauhdilla. Siun soten toiminta alkaa vuoden 2017 alusta, ja kuntayhtymä etsii parhaillaan toimitusjohtajaa.

Suomen 18 maakuntaa voidaan jakaa useaan kastiin sen mukaan, kuinka ripeästi ne ovat ryhtyneet kokoamaan maakunnallisia sote-tuotantoalueita.

– On vaadittu, että muutos pitäisi tehdä vaiheittain eri puolilla maata siten kuin peruskoulu-uudistus. Näin sitä myös tehdään, jos vain valtio sen sallisi, Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila sanoo.

Kärjessä ovat Etelä-Karjala ja Kainuu, joissa on jo vanhastaan toimittu maakunnallisina sote-tuotantoalueina.

– Ne ovat käytännössä valmiina, Kuopila toteaa.

Seuraaviksi ripeimmin ovat edenneet Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Keskipohjanmaa, jotka ovat käynnistämässä tuotantoaan vuoden 2017 alussa.

Valtaosassa maakuntia valmistelu on nytkähtänyt liikkeelle jossakin muodossa. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Satakunnassa valmistelutyöryhmät ovat vasta käynnistäneet työnsä, mutta Lapissa on kohta valmiuksia tehdä myös päätöksiä.

Etelä-Suomen runsasväkiset maakunnat ovat lähteneet liikkeelle hitaimmin. Varsinais-Suomen uudistus sai vauhtia, kun Rauman sosiaali- je terveysjohtaja Antti Parpo siirtyi Turun kaupungin palvelukseen muutosjohtajaksi valmistelemaan sote-uudistusta.

Etelä-Savo ja Keski-Suomi odottavat poliittista päätöstä

Yhdeksän kuntaa antoi ministeriöille lausunnon, jonka mukaan ne haluavat vaihtaa maakuntaa hallintouudistuksen yhteydessä. Kunnat ovat Enonkoski, Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen, Jämsä, Kuhmoinen, Pieksämäki ja Savonlinna.

Antti Kuopilan mukaan pienempien kuntien maakunnan vaihdokset eivät ole valtakunnallisesti katsottuna ongelmallisia.

– Sen sijaan Jämsän, Pieksämäen ja Savonlinnan kohdalla tarvitaan hallituksen poliittinen linjanveto.

Jämsä aikoo siirtyä Keski-Suomesta Pirkanmaalle, Pieksämäki ja Savonlinna tavoittelevat loikkaa Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.

– Keski-Suomelle Jämsän lähtö olisi menetys. Savonlinnan siirtyminen tekisi ison loven Etelä-Savoon, ja jos myös Pieksämäki lähtisi, Etelä-Savo kuihtuisi väestömäärältään Kainuun lukuihin, Kuopila toteaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä