Demokratiapäivän panelistit näyttivät enimmäkseen vihreää vapaalle osallistumisoikeudelle maakuntavaaleissa myös niille jotka toimivat kansanedustajina ja kuntapäättäjinä. Jussi-Pekka Rantasen vetämään keskusteluun osallistuivat Kanta-Hämeen muutosjohtaja Matti Lipsanen, Ilkan päätoimittaja Satu Takala ja kansanedustajat Joona Räsänen, sd., ja Katri Kulmuni, kesk. (Kuva: Pi Krogell-Magni)

Maakuntauudistuksen suuria haasteita on, kuinka saada kansalainen tuntemaan olonsa kotoisaksi maakunnassa, kävi ilmi useista Demokratiapäivän puheenvuoroista Kuntatalolla viidenessä Demokratiapäivä-tapahtumassa tiistaina.

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen muistutti, että vain kolmannes kansalaisista kokee tietävänsä, mistä maakuntauudistuksessa on kyse. Tämän tuloksen antoi keväällä julkistettu ARTTU2-ohjelman osatutkimus.

– Kysymystä osallisuudesta tai demokratiasta ei ratkaista vain vaaleilla. Asukkaat pitää motivoida osallistumaan. Tieto pitää muuntaa sellaiseksi, että sen perusteella voi tehdä päätöksiä. Kyse on moniportaisesta tiedolla operoimisesta, johon pitää investoida aikaa, Airaksinen sanoi ja muistutti tämän vaativan johtamiselta joustavuutta.

– Kunnat ovat demokratian paikallisia laboratorioita, pystyvätkö maakunnat samaan? Airaksinen pohti.

Myös oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., muistutti, että maakuntavaltuuston yhtenä tehtävänä on pitää huolta asukkaiden monipuolisista osallistumisen mahdollisuuksista. Häkkäsen mukaan nykyaika ja maakuntauudistus haastavat demokratian.

– Poliittisen päätöksentekojärjestelmän suuri haaste on säilyä kiinnostavana vaikuttamisen tapana. Ns. yhden asian liikkeet ovat kasvattaneet kiinnostusta politiikkaan, mutta meidän tulee huolehtia, että myös perinteinen demokraattinen päätöksentekojärjestelmäkokonaisuus pidetään kiinnostavana, Häkkänen totesi.

Häkkäsen mukaan valtioneuvoston demokratiapoliittinen toimintaohjelma sisältää monia hankkeita, joilla pyritään tukemaan osallistumisoikeuksien toteutumista ja hyvien käytäntöjen leviämistä kunnissa ja maakunnissa.

– Maakunta-aloitteille on tulossa sähköinen järjestelmä, ja muutosvalmennuksella koulutetaan maakunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä osallistumisoikeuksista ja osallistumisen perusteista

Yhä useammin demokratian ongelmat ovat eettisiä, emeritusprofessori Risto Harisalo sanoi. (Kuva: Kunta.tv)

“Demokratia kaipaa keskustelevampaa suuntaa”

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Risto Harisalo totesi, että demokratia on muuttunut lähinnä tekniseksi hallinnoksi ja kansalaisten osallistuminen on hiipumassa.

Harisalo toivoo demokratian muuttumista keskustelevammaksi. Esimerkiksi päätöksenteon yhteyteen tarvitaan hänen mukaansa katalyyttisia dialogin ammattilaisia perinteisten päätöksenteon ammattilaisten sijaan.

– Kansakunta kaipaa elävää keskustelua aikamme ongelmista ja vähemmän sitä, että joku tuputtaa meille ratkaisuja.

Harisalon mukaan demokratian ongelmat ovat yhä enemmän eettisiä ongelmia joita ei ratkaista pelkällä rationaalisella päätöksenteolla

– Kunnat voisivat olla yhteisöllisen väittelyn ja dialogin areenoita; puhutaan eettisistä murheista, avataan niitä ja autetaan kansalaisia tajuamaan, miten heidän pitäisi toimia, Harisalo sanoi.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*