KUVA: SEPPO HAAVISTO
Suomen Yrittäjien paneelissa huomautettiin, että kuntien sivistystehtävistä ei voida luopua.

Mistä tehtävistä kunnat voivat luopua? Tätä kysyttiin Suomen Yrittäjien tilaisuudessa, jossa järjestö julkisti kuntavaaliohjelmansa tiistaina.

Kuntien tilanteesta olivat poliitikoista keskustelemassa kansanedustajat ja puolueidensa varapuheenjohtajat Anna-Kaisa Ikonen (kok), Markus Lohi (kesk),  Riikka Purra (ps) ja Niina Malm (sdp).

Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen tivasi jokaiselta kansanedustajalta konkreettista vastausta.

Keskustan Lohi huomautti, että hallitus toisensa jälkeen on yrittänyt karsia kuntien tehtäviä siinä onnistumatta.

– Poliitikon on vaikea mennä sanomaan kansalaisille, että meillä ei ole tähän varaa. Sote-tehtävien siirtyessä voisi olla tilaisuus miettiä muutoinkin, mikä kunnille on keskeisintä. Ja keskeisimmät löytyvät sivistyksen puolelta.

– Ehkä voisimme miettiä, mikä jäljellä olevista olisi tehokkaampaa leveämmille hartioille siirrettynä. Tällainen voisi olla vaikka ympäristöterveydenhuolto, Lohi huomautti.

Kokoomuksen Ikosen mielestä kuntien uusista velvoitteista tulisi nyt luopua.

– Meillä on juuri käsittelyssä oppivelvollisuuden laajennus. Kokoomuksen mielestä laajennuksen sijaan pitäisi keskittyä varhaisen tukemisen vahvistamiseen, Ikonen sanoi.

Myöskään perussuomalaisten Purra haluaisi laajentaa oppivelvollisuutta.

Demareiden Malm puolusti oppivelvollisuuden laajentamista ja huomautti, että osaavat ja ammattitaitoiset kuntalaiset turvaavat kuntien elinvoimaisuutta. Hän tinkisi ennemmin olemassa olevista ei-lakisääteisistä tehtävistä. Niihin voi löytyä tekijöitä yrityksistä tai vapaasta kansalaistoiminnasta.

Kuntien henkilöstömäärä noussut nopeiten

Kuismanen alusti poliitikkopanelisteja muistuttamalla julkisen talouden alijäämän syvenemisestä.

– Kuulee sanottavan, ettei velka ole ongelma nollakorkojen aikana, mutta meillä on yhä vähemmän ihmisiä hoitamassa julkisyhteisöiden velkaa.

Kuismanen esitti graafin, jossa näkyi kunnan palkkalistoilla olevan henkilöstön määrän nopea nousu 1975–2019 verrattuna sekä valtioon että yrityksiin. Yrityksissä työntekijöiden on noussut 142 000:la, valtionhallinnossa 11 000:lla, mutta paikallishallinnossa 260 000 ihmisellä.

Samaan aikaan kunnallisverot ovat nousseet noin 12:sta 20 prosenttiin.

– Lisähaastetta tulee ikääntymisestä, joka tekee kasvupainetta vuosittain 0,1–0,2 prosenttia.

Kunnille jatkossakin yrittäjätukien jakaminen

Kuntien ja kaupunkien valtuustopäättäjistä neljäsosalla on yrittäjätausta, yrittäjät muistuttavat.

Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala huomautti yksinyrittäjien suuresta määrästä, joka on kasvanut erityisesti 2000-luvulla. Heitä on jo yhteensä 187 000.

Koronan poikkeusaika on ollut monelle yksinyrittäjälle vaikea paikka, ja koronatuki tuli todelliseen tarpeeseen.

– Kunnat onnistuivat hyvin koronatuen jaossa. Tiedämme, että tällä oli iso vaikutus siihen, etteivät yksinyrittäjät siirtyneet yrittäjyydestä toimeentulotuelle, Kujala sanoi.

Tilaisuus ei ollut pelkkää synkän tulevaisuuden ennustamista, vaan ilmassa nähtiin myös hyviä merkkejä.

Kujalan mukaan korona-ajassa on ollut hyvää nimenomaan kuntien ja elinkeinoelämän tiivistynyt vuoropuhelu. Hän toivoo, että mikäli yrittäjien tukemista jatketaan, kunnat ottaisivat poikkeusolojen tehtävän jatkossakin vastaan.

Parempia yritysvaikutusten arviointeja

Kuntien ja yritysten yhteistyöstä puhuttiin myös paneelissa, jossa olivat mukana Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

He pohtivat muun muassa, kuinka hyvin kunnissa tehdään yritysvaikutusten arviointeja.

Karhunen kertoi, että kunnissa on sitä varten erilaisia malleja.

– Luontevinta olisi, että yritysvaikutusten arviointia varten ei täytettäisi omia lomakkeitaan vaan että se olisi luonteva osa tekemistä, että tulevista asioista keskusteltaisiin yhdessä avoimesti.

Jyväskylän Koivisto oli samaa mieltä.

– En ole varma, käytetäänkö meillä lomakkeita, mutta yrittäjät ovat perustaneet ryhmän, jossa käyvät läpi kaikki kaavat, joilla on merkittäviä vaikutuksia. Nyt ryhmä käsittelee kaupungin hankintastrategiaa.

Keiteleen Rusanen huomautti, että paljon parannettavaa varmasti olisi mutta uudessa kuntastrategiassa keskeiseksi on nostettu yritysvaikutusten arvioinnin kehittämistä ja avointa vuoropuhelua.

– Meidän yhteisistä Teams-palavereista on tullut hyvä toimintamalli. Käymme yhdessä kunnan elinkeinoasiamiehen ja yrittäjäjärjestön kanssa yrityskenttään vaikuttavia asioita.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*