Tulevassa sote-uudistuksessa ovat vastassa samat rahoituksen ongelmat kuin edellisessä yrityksessä, uskoo Tero Tyni. (Kuva: Ville Miettinen)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus jää strategisessa hallitusohjelmassa täysin auki, kun maakunnille ei anneta verotusoikeutta.

Erityisasiantuntija Tero Tyni Kuntaliiton sote-yksiköstä pitää asetelmaa ongelmallisena.

– Ainakaan noista linjauksista ei ole pääteltävissä, että kunnalla olisi minkäänlaista päätäntävaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, eli kunnalle näyttää lankeavan maksumiehen rooli, Tyni viittaa eilen julkistettuun ohjelmaan.

– Epäselvää on, miten rahoitus kerätään maakunnan kunnilta. Samoin on jätetty auki vaativan erikoissairaanhoidon, joka ollaan siirtämässä STM:n ohjauksessa ervoille, rahoitusjärjestelmä.

Tynin mukaan edessä on samanlaiset rahoituksen ongelmat kuin edellisessä yrityksessä uudistaa sote.

– Kustannukset jaetaan jollain tavalla, mutta jakomekanismi on jätetty jatkovalmistelun varaan. Oli se minkälainen hyvänsä, tulee ristiriita kunnan maksuvelvollisuuden ja olemattoman päätäntävallan kannalta.

– Jaetaanko maakunnan sote-kustannukset kapitaation perusteella kuten edellisessä mallissa vai käytön perusteella? Molemmat näistä tarkoittaisivat joillekin kunnille isoja sote-menojen muutoksia, Tyni sanoo.

– On toki myös mahdollista, että keksitään jokin muu rahoitusmalli.

Sote-uudistus
tuo valtionosuusuudistuksen?

Tynin mielestä sote-uudistus tullee johtamaan jonkinlaiseen valtionosuusuudistukseen, jos uudistus toteutuu hallitusohjelman mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot muodostavat karkeasti puolet kuntien menoista.

– Kunnilla on paljon ja jatkossa tulossa lisää erilaisia maksuvelvollisuuksia, kuten erikoissairaanhoito, toimeentulotukiuudistus, ja ns. sakkomaksut työttömyyskorvauksiin. Kunnan pitää näitä rahoittaa, vaikka päätäntävalta on minimaalinen. Maakunnan sote-menojen rahoitus olisi valtava lisäys aikaisempiin verrattuna.

– Valtionosuusjärjestelmä on tästä näkökulmasta erikoinen. Kunnille säädetään erilaisia maksuvelvollisuuksia, joihin kunnalla ei ole vaikutusvaltaa. Toisaalta valtio tasaa kuntien eroja valtionosuusosuusjärjestelmällä, johon liittyy myös verotulojen tasaus, jotta kunnat selviävät maksuvelvollisuuksista. Valtionosuusjärjestelmä on kyllä menossa erikoiselle tolalle, Tyni näkee.

Kun merkittävä siivu kunnan rahoista menee sosiaali-ja terveydenhuollon maksuosuuksiin, kunnalle ei Tynin mukaan jää muuta vaihtoehtoa kuin sopeuttaa niitä asioita, joihin sillä on vaikutusvaltaa.

– Se on yksi ongelma, miten opetus-, kirjasto- ja liikunta-asiat järjestetään, jos iso siivu kunnan budjetista menee tulevaisuuden maakunnalle.

Hallituksen sote-linjauksista lisää:

Lehdet sote-linjauksesta: Muotopuoli, invalidi

Soteen maakuntamalli – kunnille lisää siimaa

Hanna Mäntylästä sosiaali- ja terveysministeri

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*