Nuva suomii Helsinkiä - ”ei osallista nuoria riittävästi”
Pääkaupunkimme vaikutus ja esimerkki kantavat kauas, ja nuorisovaltuustomallilla on kysyntää myös ulkomaanvientiin, muistuttaa Nuva ry:n puheenjohtaja Kimi Uosukainen.. (Kuva: Ville Miettinen)
Nuorisovaltuustojen liitto (Nuva ry) arvostelee voimakkain sanankääntein Helsingin kaupunkia siitä, että se ei aio perustaa nuorisovaltuustoa. Sen sijaan Helsinki osallistaa jatkossakin nuoriaan Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän kautta.
Kuntalaki edellyttää, että seuraavan valtuustokauden alussa eli kesäkuusta 2017 jokaisessa kunnassa on nuorisovaltuusto tai vastaava elin, jonka kautta nuorten ääni pääsee kuulumaan päätöksenteossa.
Helsingin nuorisolautakunta käsitteli Ruudin toiminnasta laadittua raporttia kokouksessaan 26. tammikuuta.
Raportissa pidetään oikeana linjauksena sitä, että nuorisovaltuuston perustamisen sijasta Helsinki pyrkii osallistamaan nuoria kansalaistoiminnalla ja neuvottelevalla nuorisopolitiikalla. Tämän uskotaan tarjoavan laajemmalle ulottavan vaikuttamisen kokemuksen kuin mitä nuorisovaltuusto tarjoaisi.
Raporttia varten oli haastateltu 45 nuorta ja 17 kunnan työntekijää.
Seuraavana päivänä eli 27.1. päivätyssä Nuvan kannanotossa todetaan olevan ”kansallinen häpeä”, että Helsingissä ei ole nuorisovaltuustoa.
”Näköalaton arvio”
Nuva ry. katsoo nuorten pienen vastaajamäärän, kuntapäättäjien täyden puuttumisen sekä arvioinnin toteuttaneen yrityksen nuorisovaltuusto-osaamisen puutteen vaikuttaneen merkittävästi arvioinnin uskottavuuteen.
– Nuorille ei myöskään tarjottu laajaa mahdollisuutta käsitellä arvioinnin tuloksia ja pohtia kehittämisideoita. Tämä jäi kunnan aikuisten viranhaltijoiden tehtäväksi. Se ei ole osallisuutta, kritisoi Nuva ry:n puheenjohtaja Kimi Uosukainen.
Uosukainen pitää Ruudista tehtyä arviota näköalattomana.
– Kuntalakiin pohjautuvan nuorisovaltuuston lähtökohtia ovat osallistavuus, nuorekkuus, demokraattisuus, avoimuus ja edustavuus. Myös Helsinkiin tarvitaan nämä lähtökohdat täyttävä nuorisovaltuusto.
Tommi Laitio: Demokratia tarvitsee kansalaisyhteiskunnan
Helsingin nuorisolautakunnan mukaan jatkossa Helsinki panostaa entistä enemmän Ruudin toimintaan.
Ruudille on tarkoitus perustamaa kaikkien toimialojen ja Ruudin ydinryhmän edustajien yhteinen ohjausryhmä, joka asettaa vuosittaiset koko kaupunkia koskevat tavoitteet toiminnalle ja seuraa niiden toteutumista.
Ruuti on tarjonnut nuorille mahdollisuuksia muun muassa osallistuvaan budjetointiin. Viime vuonna tätä vaikuttamiskeinoa käytti yli 12 000 helsinkiläisnuorta.
Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio puolustaa Helsingin linjausta nuorten osallistamisessa.
Laitio korostaa ettei hän vastusta nuorisovaltuustoja sinänsä, mutta juuri Helsingille Ruuti sopii hyvin.
– Nuorten ääni 650 000 ihmisen kaupungissa välittyy tehokkaimmin järjestelmän kautta, joka korostaa edustuksellisuuden sijaan neuvottelevuutta ja suoraa jokaisen nuoren päätöksentekovaltaa, Laitio näkee.
– Helsingin järjestelmässä on voimakkaana ajatus siitä, että demokratia tarvitsee aina kansalaisyhteiskunnan. Uudet asiat ja ilmiöt syntyvät kansalaisyhteiskunnassa. Siksi Ruudin pääpaino suuntautuu juuri alle 18-vuotiaiden aktivismin eli kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, Laitio kirjoittaa Facebook-päivityksessään.
– Juuri lauantaina harjoittelimme nuorten kanssa empatiataitoja eli toisten asemaan asettumista. Sitä on tämän päivän johtajuus, Laitio viittaa vierailuunsa Ruudin ydinryhmän tapaamisessa.
Ruudin ydinryhmä on vuosittain valittava kahdenkymmenen 13-17–vuotiaan nuoren joukko, jonka tehtävänä on huolehtia yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa Ruudin toimivuudesta.
Järjestelmässä trimmattavaa
Laition mukaan Ruudilla on Helsingin poliittisten päättäjien tuki. Kaupunginhallituksen edustajana nuorisolautakunnassa toimiva Hannu Tuominen, vihr., pitää kuitenkin Nuvan kritiikkiä aiheellisena siltä osin, miten nuorten ääni Helsingissä kuuluu päätöksenteossa.
– Nuoret itse ovat halunneet että heidät otettaisiin oikeasti huomioon. Siinä on puutteita selvästi, Tuominen sanoo Kuntalehdelle.
Tuominen korostaa, että Ruuti on toiminut erinomaisesti ja siinä toimii ”mahtavaa jengiä”. Hän on kuitenkin havainnut turhautuneisuutta myös Ruudin jäsenistössä.
– Ilman muuta sitä [toimintaa] pitää trimmata. Lautakuntiin tulisi saada nuorten edustajuus aina, kun salassapitovelvollisuus tai muu ei sitä estä, Tuominen sanoo.
Vaikuttamismahdollisuuksia ollaan tehostamassa nuorisolautakunnan mukaan. Esimerkiksi nuorten päivitetyt vaikuttamisrakenteet kuvataan uudessa kaupunkistrategiassa vuosille 2017–2020.
– Ruudin arvioinnin tulosten mukaisesti kehittämisessä keskitytään nuorten omaehtoisen toiminnan tuen ja aktivismin tukemiseen sekä yhteissuunnittelukäytäntöjen laajentamiseen, lautakunta määrittelee.
Aiemmin Kuntalehdessä: Nuorten kuuleminen on taitolaji
Lue lisää:
