Kuva: Petteri Kivimäki
Sitra on etsinyt keinoja paremman keskustelukulttuurin omaksumiseksi. Kuva Jyväskylän nuorisovaltuustosta.

Sitra haluaa kehittää suomalaista keskustelukulttuuria. Poteroiden välille halutaan vuorovaikutusta. Rahasto on valmistellut materiaalia tukemaan dialogin oppimista ja omaksumista sekä päättäjille että yleiseen käyttöön.

Sitran asiantuntijan Janne Kareisen mukaan liian usein kiirehditään strategiasta ratkaisuihin liian nopeasti.

– Ei käydä kunnollista keskustelua siitä, mistä asiassa on kysymys.

– Ennen toimiin ryhtymistä pitää miettiä kunnolla, onko ylipäätään löydetty oikea ongelma ja sen jälkeen miettiä, onko käsillä juuri siihen oikea ratkaisu.

Mainos



– Esimerkiksi vanhusten yksinäisyyttä pidetään ongelma, mutta ennen kuin sitä aletaan ratkaista, pitää miettiä, miksi se on ongelma ja mistä se johtuu.

– Kun kunnollinen keskustelu jää käymättä, varsinainen ongelma voi jäädä löytämättä, ratkaistaan ehkä vääriä ongelmia tai väärin keinoin.

Ongelmia nähdään myös osallistavissa keskusteluissa. Niissä voidaan keksittyä vain siihen, mitä halutaan kuulla. Silloin voi jäädä kuulematta, mitä muuta kuultavilla olisi sanottavaa.

Keskustelussa on siis puutteita sekä organisaatioiden sisällä että suhteessa ulospäin, Kareinen sanoo.

Keskustelun suunnittelua ja vetämistä tukemaan tarkoitetut Erätauko-työkalut ovat kaikkien avoimesti käytettävissä osoitteessa www.eratauko.fi.

Erätauko-konseptin avulla voidaan tuoda yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä sekä kartuttaa ymmärrystä sidosryhmien näkemyksistä ja kokemuksista.

Kunnille ja muille yhteisöille

Erätaukoa voivat Sitran mukaan hyödyntää esimerkiksi kaupunginosat, aktivistit, yritykset, järjestöt, koulut ja korkeakoulut, media, poliitikot ja puolueet tai kunnat ja maakunnat.

Esimerkiksi kunnissa dialogi on toimiva väline osallisuuden vahvistamiseen ja kuntalaisten aktivointiin.

– Erätauko-työkalujen melko yksinkertaisilla toimenpiteillä keskustelutilanteisiin on mahdollista luoda tasavertainen ja kunnioittava keskusteluilmapiiri, sanoo Kareinen.

– Hyvässä dialogissa luottamus keskustelijoiden välillä kasvaa ja ymmärrys aiheesta syvenee ennalta-arvaamattomien oivallusten kautta – joita ei syntyisi ilman dialogia, Kareinen korostaa.

Dialogia käytäessä vahvistuvat myös osallistujien dialogitaidot, jotka ovat tarpeellinen kansalaistaito niin kasvokkain keskustelussa kuin verkossakin.

Tämän vuoden aikana Sitra mentoroi Erätauko-keskusteluiden järjestämiseen sitoutuvia verkostomaisia toimijoita. Haku mentorointiin on avautunut ja se löytyy täältä.

Haetaan dialogisinta tekoa

Erätauon esittelyn yhteydessä lanseerattiin myös Suomen dialogihaaste 2018.

Vuoden dialogisin teko palkitaan vuoden lopussa. Tällaisia tekoja voivat olla esimerkiksi dialogin nostaminen esiin laajasti julkisessa keskustelussa, teot julkisen keskusteluilmapiirin kehittämiseksi rakentavammaksi tai merkittävä toiminta organisaation toimintatapojen ja keskustelukulttuurin kehittämiseksi julkisella tai yksityisellä sektorilla.

Dialogisimman teon valintakriteerit määrittää ja valinnan suorittaa Erätauko-vertaisverkosto. Verkoston muodostavat Sitran Erätauko-mentorointiin mukaan valittavat toimijat. Tarkempia tietoja palkitsemiskriteereistä Sitra lupaa julkistaa viimeistään elokuussa 2018.

Kontakti poteroiden välille

Erätauon kehitystyön kokeilujen opit ja vinkkejä päättäjille dialogin hyödyntämiseen on koottu Dialogin vuoro -selvitykseen, joka on kohdennettu ennen kaikkea päättäjjille.

Tarkoitus on kehittää yhteiskunnallisesta keskustelusta nykyistä rakentavampaa. Samalla halutaan keskusteluun mukaan aiempaa laajempi joukko. Ajatus on, että demokratiaa voidaan laajentaa yhteiskunnallisen keskustelun keinoin.

Yhteiskunnallinen keskustelu on monien arvioiden mukaan tulehtunutta. Suomen nähdään jakautuneen poteroihin, joissa olevat eivät ymmärrä toistensa todellisuutta. Sen voi kokea epämiellyttäväksi, mutta se myös vaikeuttaa ongelmien ratkaisemista.

Keskustelukulttuuria kehittämällä halutaan luoda kontakteja poteroiden välille.

Keinoja kehittämiseen ja tuhoamiseen

Hankkeessa on määritelty viisi teesiä keskustelun kehittämiseksi. Ensinnäkin kehotetaan tarjoamaan dialogia, sille on kysyntää. Toiseksi dialogin oppiminen edellyttää rooleista luopumista.

Kolmanneksi pitää etsiä ja kohdata syrjään jääneet. Neljänneksi lähdetään siitä, että verkkodialogi on kansalaistaito. Viidenneksi kehotetaan vahvistamaan maltillisia keskustelijoita.

Selvitykseen on kirjattu myös tapoja dialogin tuhoamiseksi: käännytä, keskeytä, voita, vetäydy, kiirehdi, korota itsesi, vetoa auktoriteetteihin, ole poissaoleva, vastusta aina ja tarjoa yleisiä patenttiratkaisuja.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*