Perustuslakivaliokunnan lausunto ei yllättänyt kuntatutkijoita. (kuva: Ville Miettinen)

Kuntalehden haastattelemat tutkijat uskovat, että sote-lain uudessa valmistelussa siirrytään kohti demokraattista maakuntamallia. Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg tosin arvelee, että uusikaan valmistelu ei ole helppoa: kunnissa aletaan olla väsyneitä ja ärtyneitä uudistuksiin, jotka eivät johda mihinkään.

 

Tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi:

– Perustuslakivaliokunnan kannanotto oli harvinaisen selkeä analyysi suomalaisen hallintomallin ja uudistuspolitiikan ominaisuuksista. Suomalainen tapa on tehdä sekä-että -ratkaisuja, ja tämän toimintatavan rajat tulivat eteen sote-mallissa. Kaavailtu sote-malli toisaalta olisi pitänyt sosiaali- ja terveyshuollon muodollisesti kunnallisena, samalla kun se olisi rajoittanut kunnallista itsehallintoa ja vaikuttanut kunnalliseen verotusoikeuteen hyvin sattumanvaraisella tavalla.

– Kannanotossa nostetaan esille kolme vaihtoehtoista etenemismallia: 1) maakunnan laajuiset kuntayhtymät, 2) vaaleilla ja verotusoikeudella varustettu maakuntataso sekä 3) joidenkin toimintojen siirtäminen valtiolle. Toivoisin, että näistä malleista ja niiden eduista ja haitoista voitaisiin keskustella eduskuntavaalien alla. Hallitusneuvotteluissa sitten päätettäisiin, mitä tietä edetään. Epäilen kuitenkin, että yritetään edetä helpoimman vaihtoehdon, eli maakunnan laajuisten kuntayhtymien mukaan.

– Joistakin lausunnoista saa kuvan, että ”oikean” maakuntatason perustaminen olisi helppoa. Näin ei ole. Uuden demokraattisen tason perustaminen ja tehtävien jakaminen peruskuntien ja maakuntien välillä vaikuttaa muun muassa verotusjärjestelmään. Puhumattakaan siitä, millaisia intohimoja syntyisi maakuntien rajoista ja lukumääristä. Näen kuitenkin niin paljon hyviä asioita kaksitasoisessa järjestelmässä, että malli pitäisi ottaa harkintaan.

– Riippumatta etenemistavasta, merkittävä ongelma on valtava uudistusväsymys, joka rasittaa koko poliittis-hallinnollista järjestelmää. Tarvitsisimme yhden vuoden ilman uudistuspuhetta. Väsymyksen ja ärtyneisyyden taso on niin korkea, että kyky ajatella pitkäjänteisesti kärsii.

 

Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto:

– Perustuslakivaliokunnan päätös oli ilman muuta oikea. Valiokunnalla ei ollut muuta mahdollisuutta, tai sen olisi pitänyt kävellä aiemman tulkintansa yli.

– Lakiesitys sisältää sen verran isoja muutostarpeita, että aika ei riitä niiden toteuttamiseen ennen vaaleja. Kuulemiset täytyy hoitaa.

– Luonnollinen etenemistie on kohti maakuntamallia. Politiikassa alkaa maakunta-allergisten siedätyshoito.

 

Kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen, Tampereen yliopisto:

– Sote-hankkeen valmistelua voi kritisoida siitä, että alun alkaen ei otettu vakavasti perustuslain asettamia reunaehtoja. Kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa perustuslaki on lakien laki, joka paaluttaa kaikkea toimintaa. Ministerienkin on valassaan tai vakuutuksessaan luvattava noudattaa perustuslakia ja muita lakeja. Siksi on ollut kummallista seurata sitä miten joku nykyinen ja entinen ministeri on valitellut, että perustuslaki on esteenä hyville uudistuksille.

– Vaihtoehtoja olisi ollut. Niitä nostetaan esille perustuslakivaliokunnankin lausunnossa. Niitä on tuotu esille tutkijoidenkin taholta pitkin tätä nelivuotiskautta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on löydettävissä tapa, joka ottaa huomioon kansanvaltaisuuden ja kuntien itsehallinnon ohella perusoikeuksien turvaamisen. Ehdotettu malli olisi merkinnyt mittavaa keskitystä ja toimintaa ilman isäntien ja maksajien vaikutusvaltaa. Perustuslakivaliokunnan lausunto on siksi perusteltu ja tarpeellinen palauttamaan perusasiat valmistelijoiden tietoon.

– Ehdotettu rahoitusmalli olisi ollut kestämätön. Yhdessä jo tehtyjen valtionosuusleikkauksien kanssa se olisi pistänyt polvilleen kymmeniä kuntia. Tuloveroprosenttia olisi joutunut valtiovarainministeriön arvion mukaan nostamaan yhteensä 260 kuntaa, suurimman kuntakohtaisen korotuspaineen ollessa 7,4 prosenttiyksikköä! Olisi käynyt siis aivan päinvastoin mitä tavoitteena julkilausuttiin.

– Hallintoratkaisun parissa puuhaillessa ovat jääneet todelliset ja vaikuttavat muutokset vaille huomiota, kuten tuottavuus tai runsaasti palveluita käyttävien moniongelmaisten asioiden hoidon järjestely.

– Eteenpäin on mentävä huolellisen valmistelun kautta, esimerkiksi laajapohjaisen komitean toimesta. Palvelut mahdollisimman lähelle kansalaista ja maakunnalliset ratkaisut hallintoon.

 

Aluetieteen professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto:

– Perustuslakivaliokunnan kannanotto paljastaa jo kauan tiedossa olleet ylitsepääsemättömät puutteet esityksessä. Onnettomat fraasit eteenpäin kaatumisesta voidaan unohtaa, kun ollaan jo valmiiksi rähmällään. Yritys runnoa laki väkisin läpi kuukaudessa veisi viimeisetkin uskottavuuden rippeet.

– Suunta on selvillä: demokraattinen aluehallinto, jolla on verokanto-oikeus; toiminnallisesti järkevät järjestämis- ja tuottamisalueet, viidestä luonnottomasta sote-alueesta luopuminen. Etenemisestä voidaan sopia hallitusneuvotteluissa, aloittaa kunnollinen valmistelu ja päästä toteuttamiseen vuoden 2017 alusta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hatunnosto ja syvä kumarrus perustuslakivaliokunnalle, voin kuvitella missä poliittisessa paineessa valiokunta työsä teki. Kyllä ihan talonpoikaisjärjellä oli jo kauan nähtävissä ettei lakiluonnosta voidan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, sillä niin suuri ”puhallus” se olisi ollut kunnalliseen itsehallintoon ja kansalaisten todelliseen osallistumiseen heitä koskevian asioiden käsittelyssä.
    Nyt on kuulunut kommentteja, että koko perustusllakiovaliokunnan asema tulisi uudelleen arvioida. Mihin tämä johtaisikaan ? Tavallisen lain säätämisjärjestyksessä voitaisiin poliittisista suhdanteista riippuen puuttua vaikkapa kunnalliseen itsehallintoon tai vaikkapa kansalaisten perusoikeuksiin. Vaikka tämä valiokunnan kannanotto nyt joitakin kiukuttaa niin jäitä hattuun. Mikäli perustuslakivaliokunta ei kelpaa, niin on syytä mennä riippumattomaan perustuslakituomioistuimeen.

  2. Kainuun mallin kokeilun päättymisestä on pian neljä vuotta aikaa. Kainuuseen jäi kokeilusta sote-integraatio, vaikka vaaleilla valittu maakuntavaltuusto loppui kun palattiin tavalliseen kuntayhtymään. Valtiovarainministeriön seurantaryhmä (virkamiehet) esitti kokeilun vakinaistamista sen hyvien tulosten ansiosta. Todettiin myös mallin soveltuvan muualle Suomeen. Poliittista tukea malli vakinaistaminen ja levittäminen ei kuitenkaan saanut – vahvojen peruskuntien paradigma oli silloin noussut tavoitteeksi.

    http://kainuunliitto.fi/blog/kainuun-malli-kunniaan

  3. It's always funny – it is the biggest defenders of Canadian single payer who have no compulsion about using their rolodexes to jump the queue. Seen it first hand. See, Canada has a de facto three tier health care system: First tier is for those who can afford to go to the US or elsewhere for treatment out of pocket. Second tier is those of have the rolodexes to call the right people to jump them ahead in queue (plrosnaely – it helped my father a lot that he did the tax returns on about 1/2 the specialists in my home town). Third tier is everyone else.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*