Tutkimusohjelma seurasi sote-uudistuksen vaikutuksia yli kolme vuotta: Kuntia ei pitäisi tunkea yhteen malliin
Päättäjien ja kansalaisten etäisyys voi kasvaa sote-uudistuksen seurauksena.
Pitkittynyt sote- ja maakuntauudistus on ajanut osan kunnista välitilaan, jossa luottamus rakoilee ja tavoitteet unohtuvat. Asia selviää reilut kolme vuotta kestäneen tutkimusohjelman tuloksista.
Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma seurasi maakunta- ja sote-uudistusten valmistelua ja vaikutuksia vuoden 2014 lopulta vuoden 2018 alkuun. Ohjelmassa laadittiin lähes 40 tutkimusraporttia.
Torstaina 22. maaliskuuta päättyvän ohjelman tutkimusten johtopäätöksistä tiivistyi kahdeksan oppia:
- Kuntien ja maakuntien uudistaminen yhdellä mallilla voi olla mahdotonta
Kuntien ja maakuntien eriytymiskehitys jatkuu, mutta samaa mallia muokataan kaikkialle. Kuntien sote-kustannukset riippuvat yhtäältä kuntalaisten palvelutarpeesta, toisaalta kunnan tavasta järjestää palvelut. Väestön määrä ja rakenteen muutos aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia kunta- ja maakuntataloudelle.
- Kuntalaiset eivät kaipaa palveluiden uudistamista
Sote-uudistusta perustellaan sote-palvelujen tarjonnan ongelmilla. Kuntalaiset itse ovat kuitenkin tyytyväisiä saaminsa palveluihin. Tyytyväisyys on kasvanut viime vuosina.
- Luottamuksen puute nakertaa uudistusten valmistelua
Kunnat eivät luota valtion päättäjiin tai toisiinsa, valtio ei luota kuntiin, poliitikot eivät luota asiantuntijoihin eivätkä kansalaiset luota päättäjiin. Muun muassa sote-uudistuksen parlamentaarisen valmistelun puuttuminen ja yleinen sekavuus ovat murentaneet kaikkien luottamusta toisiinsa.
- Selkeä johtajuus ratkaisee, miten hyvin uudistukset onnistuvat
Arjen työ ja uudistusten toteuttaminen kunnissa, maakunnissa ja koko maassa vaativat hyvää johtamista. Lautakuntien ja luottamushenkilöpaikkojen määrät ovat vähentyneet kunnissa selvästi. Edustuksellinen demokratia toimii entistä harvempien toimielinten ja luottamuspaikkojen varassa.
- Kansalaisten ja päätöksentekijöiden etäisyys kasvaa
Kuntaliitosten ja maakuntauudistuksen katsotaan vahvistavan kansanvaltaisuutta ja vähentävän hallintohimmeleitä. Suuremmat yksiköt kuitenkin kasvattavat päätöksentekijöiden ja kansalaisten etäisyyttä, ja lisäävät sisäistä hierarkiaa ja byrokratiaa.
- Hyvin sopeutuvat pärjäävät
Henkilöstön osaamisen ja työn sujumisen edellytyksiin täytyy kiinnittää huomiota. Työn imua täytyy vahvistaa ja työpahoinvointia ehkäistä. Se vaatii henkilöjohtamiselta entistä ihmislähtöisempää esimiestyötä.
- Onnistuminen riippuu toteutuksesta
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa on ajateltu, että uudet rakenteet tuottavat lopullisen ratkaisun. Aiempien uudistusten perusteella tiedetään, että toteutus ratkaisee miten paljon uudistus hyödyttää. Epäselvät tavoitteet ja keinot sekä kiire ovat lisänneet kuntien epävarmuutta ja epäluottamusta. Kunnat ja päättäjät ovat joutuneet välitilaan.
- Epäselvät tavoitteet aiheuttavat kaaosta
Kun uudistukset pitkittyvät ja mutkistuvat, osa kunnista jarruttaa omaa kehittämistyötään. Toiset taas alkavat tehdä omia, hätiköityjä ratkaisujaan. Kunnille ei ole selvää, hyödyttävätkö sote- ja maakuntauudistus kaikkia. Uudistusten tavoitteet ja keinot eivät välttämättä vastaa toisiaan. Ongelmat muuttuvat ja jopa unohtuvat uudistusta tehtäessä.
