Vaalitutkija: Mahdollisuudet 40 prosentin äänestysaktiivisuuteen

 

Westisen mukaan vaaliasetelma on huomattavasti selkeämpi kuin viisi vuotta sitten: puolueiden EU-kannoissa on selviä eroja ja ne ovat tulleet selvästi esille vaaleja edeltäneissä keskusteluissa.

 

– Aiemmin keväällä uskottiin, että kansa innostuu vaaleista enemmän kuin aiemmin, mutta ennakkoäänestyksen perusteella näyttää siltä, että politisoitunut ja polarisoitunut asetelma ei kuitenkaan riitä nostamaan äänestysprosenttia edellisvaaleista. Uskoisin, että vaaleissa päädytään noin 40 prosentin aktiivisuuteen eli samaan kuin viisi vuotta sitten.

 

Miksi räväkämmät vaalipuheet eivät nosta äänestysintoa? Westinen arvioi, että suomalaiset eivät sittenkään näytä uskovan, että äänestämällä eurovaaleissa voisi vaikuttaa.

 

– Europarlamentin ja europarlamentaarikkojen rooli on edelleen hämärä kansalaisille. Ehkä suomalaiset ajattelevat myös niin, että mitäpä meidän 13 edustajaamme voivat vaikuttaa yli 700 europarlamentaarikon joukossa. Lisäksi osa kokee EU:n etäiseksi ja protestoi äänestämättä jättämisellä EU:n määräysvaltaa vastaan, Westinen arvioi.

 

Westisen mukaan eurovaalien äänestysaktiivisuus saattaa vaihdella selvästi eri alueiden ja kuntien välillä riippuen siitä, onko omalta alueelta tarjolla nimekkäitä ja näyttävästi kampanjoivia ehdokkaita.

 

– Ennakkoäänestyksen perusteella näyttäisi siltä, että Itä- ja Pohjois-Suomessa äänestysprosentti nousee vuoden 2009 vaaleista.

 

– Voisi uskoa, että ainakin Merja Kyllösen, Paavo Väyrysen ja Olli Rehnin ehdolla olo vaikuttaa vaali-intoon näillä alueilla. Ennakkoäänestysprosentti nousi nimittäin eniten Olli Rehnin kotimaakunnassa, Etelä-Savossa, Westinen pohtii.

 

Eurooppalaiset puolueet ovat nimenneet ensimmäistä kertaa kärkiehdokkaansa eurovaaleihin. Puolueet ovat uskoneet tämän nostavan kansalaista kiinnostusta vaaleihin.

 

– Suomalaisten äänestämiseen kärkiehdokkaitten nimeämisellä ei ole mitään vaikutusta,  Westinen arvioi.