Varsovan pormestarin Rafał Trzaskowskin mukaan EU-budjettia vastaan toimiminen on Puolan hallitukselta "itsetuhoista toimintaa". Kuvassa Traskowski alueiden komitean täysistunnossa joulukuussa 2019. (Kuva: European Union / Philippe Buissin / John Thys)

Budapestin pormestari Gergely Karácsony ja Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski kritisoivat Unkarin ja Puolan hallituksia EU-budjetin ja elvytysrahaston blokkaamisesta.

Unkari ja Puola torjuivat maanantaina EU-budjetin etenemisen oikeusvaltioperiaatteen takia. Maat vastustavat mekanismia, jolla voitaisiin vaikuttaa EU-rahoitukseen mahdollisissa oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksissa.

Kun budjetin läpimeno edellyttää yksimielisyyttä kokonaisuudesta, Unkarin ja Puolan vastustus on blokkaamassa koko laajan paketin, josta päästiin sopuun heinäkuussa sovitun paketin. Tuolloin sovittiin EU:n budjetista, 750 miljardin euron elvytysrahoituksesta ja rahojen käyttöön liittyvästä oikeusvaltiomekanismista.

Karácsony ja Trzaskowski kritisoivat hallitusten poliittisen itsekkyyden riskeeraavan koko Euroopassa tarvittavan rahoituksen, kun maanosa yrittää toipua koronapandemian vaikutuksista.

– Veto-oikeuden käyttö budjettiin, jossa Puola on suurimpia edunsaajia, on yksinkertaisesti itsetuhoista toimintaa. Se menee ymmärryksen yli, Trzaskowski sanoo tiedotteessa.

EU:n alueiden komitean mukaan paikallisviranomaiset jatkavat työtä sen eteen, että budjettikiistasta huolimatta EU:n paikallishallinnolle voitaisiin osoittaa rahoitusta.

-Euroopan unionin ei pitäisi rahoittaa korruptoituneita hallituksia. Kaupungit ja metropolialueet ovat lähempänä kansalaisia ja paremmassa asemassa rahojen vastuulliseen ja tuottavaan käyttöön vihreämmän, terveemmän ja kestävämmän tulevaisuuden hyväksi, Gergely Karácsony sanoi.

Kysely: Pandemia vaikuttaa paikallispolitiikan painopisteisiin

Alueiden komitea ja OECD ovat tehneet kyselytutkimuksen koronakriisin vaikutksista alueilla ja kunnissa. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin AK:n talouspolitiikkavaliokunnan (ECON) kokouksessa torstaina.

Tulosten mukaan 86 prosenttia kunnista ja alueista ennakoi menojensa kasvavan ja 90 prosenttia ennakoi tulojensa pienenevän.

Kysely osoittaa myös, että covid-19-kriisi saattaa johtaa aluekehityspolitiikan painopisteiden muutoksiin. Vastausten mukaan 76 prosenttia paikallis- ja alueviranomaisista kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota kohtuuhintaisten, kaikkien saatavilla olevien ja laadukkaiden peruspalvelujen, myös terveyspalvelujen, varmistamiseen kaikilla alueilla, 69 prosenttia alueelliseen selviytymiskykyyn ja 68 prosenttia alueiden välisen digitaalisen kuilun kaventamiseen.

Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Mikko Aaltonen (vas/PES) osallistui ECON-valiokunnan kokoukseen etäyhteyden kautta.

– Tampereen kaupunki on varautunut tekemään ensi vuonna 271 miljoonan euron edestä julkisia investointeja. Vaikka verotulot ovat pudonneet dramaattisesti koronapandemian aikana ja vaikeuttaneet kaupungin tilannetta, investointeja kansalaisiin tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin paikallisen talouden tukemiseksi, korkeatasoisen työllisyyden edistämiseksi ja toimivien julkisten palveluiden takaamiseksi, Aaltonen tähdensi.

AK:n ja OECD:n yhteinen verkkokysely toteutettiin kesä–heinäkuussa 2020. Siihen saatiin 300 vastausta aluehallinnon, välitason hallinnon ja kunnallishallinnon edustajilta 24:stä Euroopan unionin jäsenvaltiosta

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*